Avainsana: maniaperheen jäsen

Traveler’s notebook -vihkojen vahvikeompelu

Löysin itselleni mieluisan kalenterimuodon heti aloittaessani tätä harrastusta uudestaan aikuisiällä; koko ikäni olen ollut jollain tavalla kalenterimaanikko mutta kun törmäsin Kalenterimania-ryhmään netissä, harrastus virkosi uudelleen henkiin ja tällä kertaa todella voimallisesti.

Traveler’s Notebook valikoitui heti minulle sopivaksi, olen rakastanut vihkoja (ja muitakin muistikirjoja) aina. Ensimmäisen tn-vihkon täyttyessä huomasin, että pelkästääm nidottu malli ei kestä kaikkea sitä, mitä sen sivujen väliin keräsin. Jostain onnistuin saamaan käsiini ommellun mallin ja se oli ihana! Sivut eivät irronneet vaan pysyivät kauniisti paikallaan. Vihko täyttyi ja aloin etsiä uutta tilalle, kriteereinä ommeltu selkämys, kannet ilman kuvia ja joko piste-, ruutu- tai blankosivut. Tehtävä osoittautui vaikeaksi. Kolusin läpi nettikauppoja mutta en löytänyt mieleistäni. Jatkoin nidotuilla mutta tekemisen iloa söi irtoilevat sivut ja niiden ainainen kiinni teippaaminen. Siirryin ulkomaisten tarjoajien pariin ja onnistuinkin saamaan muutaman haluamani kiinalaisesta kaupasta. Se onnistui vain kerran, sillä seuraavalla kerralla tilaus sisälsi nidottuja vihkoja…

Niinpä päätin tehdä itse: ompelukone esille ja toimeen. Säädin tikin pituuden melko pitkäksi ja aloitin ompelun vihkon sisäpuoli ylöspäin. Koska aluslanka eli välillä omaa elämäänsä muodostaen omituisia lankamyttyjä, säädin aluslankaa ja päätin ommella kannet ylöspäin, näin ollen mahdolliset kauneusvirheet jäisivät sisäpuolelle ja peittyisivät kuitenkin kuvien yms alle.

Neulavalikoimani oli suppea. Luulen, että paksummalla neulalla olisin saanut parempaa jälkeä, kokeilen sitä seuraavassa ompelusessiossa, samoin kuin vähän paksumpaa ompelulankaa.

Ompelunopeus ei voinut olla kovin kova, jotta sain ommeltua mahdollisimman suoraan ja neulalla oli aikaa päästä paperinipun läpi. Niitin kohdalla nostin neulan ylös ja siirsin varovasti käsin vetämällä vihkoa sen yli, sitten jatkoin ompelua. Lopuksi solmin langat muutamaan kertaan sekä alku- että loppupäästä.

Nyt on varastoa vähäksi aikaa, ensimmäinen vihko lähtee käyttöön heinäkuun alusta. Silloin vasta oikein käytännössä näen, miten selkämys kestää käyttöä.

Kirsi

DIY-rengasplanneri

Olen kaivannut personal-kokoista planneria elämääni jo jonkun aikaa. En tiedä miksi se on ollut mielessäni, ehkä siksi, kun sitä plannerkokoa minulla ei vielä ole ollut. Verkkokauppoja ja Kalenterimanian kirppistäkin tiiviisti seurasin, mutta mieleistä ei löytynyt. Sitten mieleeni kypsyi ajatus (diy-henkinen kun olen) tehdä se itse! Aikani googleteltuani ja tarvikkeita hamstratessani oli aika ryhtyä töihin!

Materiaaliksi valikoitui kultainen ja musta nahkapaperi. Kansiomekanismin tilasin aliexpressistä, kun en saanut sitä Suomesta. Ihanasti sain vinkkiä nahkapaperin käsittelystä ryhmässä, ja uskalsin aloittaa.

Otin ensin mittaa personal-kokoisista inserteistä ja jätin reilusti varaa ympärille, A4-paperi oli juuri sopivan kokoinen kansien pohjaksi. Piirsin kaavojen avulla muodot nahkapaperiin.

Suorien palojen leikkaamista helpotti olemassa olevat tilkkutyövälineeni. Leikkelin:

  • kansipalan
  • sisäkannen
  • kannen koristereunan
  • taskuosat sekä 
  • suljentaläpän

Pyöristin kansien kulmat, mielestäni ne näyttävät noin nätimmältä. Kun kaikki palat oli leikattu, oli ompelun vuoro. Minulla on ihan tavan markettisingeri, mutta panostin nahkaneulaan. Lankana käytin tavallista puuvillaista ompelulankaa. 

Ensimmäisenä ompelin taskuosat sisäosaan. 

Rei´itin paikan kansiomekanismille. Tässä vaiheessa kiinnitin myös nepparit kiinnitysläppään ja ulkokanteen.

Tukea ja ryhtiä antamaan laitoin pahvia kansien väliin. Pahvissa olevat taitteet edesauttavat kaarevaa kohtaa asettumaan nätisti.

Lopuksi ompelin sisä- ja ulkokannen yhteen, suljentaläppää unohtamatta! Viimeisenä tehtävänä oli ruuvata mekanismi paikalleen, jonka jälkeen plannerini oli valmis! 

Jolanda