Avainsana: matkapäiväkirja

Laiskan naisen matkapäiväkirja

Hektisessä arjessa on harvoin lomaa ja reissutkin usein työpainotteisia. Keväällä otin kuitenkin laatuajan haltuun ja tein kaksi melko ex tempore -reissua Tallinnaan. Toisen puolison kanssa ja toisen lapsen kanssa. (Varsinaisia reissutunnelmia voit lukea täältä ja täältä ). Molemmat matkat olivat omalla tavallaan aivan ihania ja antoivat uutta buustia arkeen pitkäksi aikaa. Molemmilta tallentui myös aimo kasa kuvia puhelimeen.      Kuvaan ihan valtavia määriä muutenkin mutta aina välillä herään siihen ajatukseen, että siellä ne kuvat sitten lojuvat. Puhelimen, koneen tai kovalevyn uumenissa. Tällä kertaa halusin tallentaa ne hieman konkreettisemmin, joten päätin pitkästä aikaa päästää askarteluinnon valloilleen ja toteuttaa jotain kevyttä varsinaisten töiden ohella. Visuaalisen alan sekatyöläisenä aikaa on harvoin omille projekteille, joten tämän matkapäiväkirjan tekeminen toimi myös laatuaikana itseni kanssa.

Ideana oli tehdä asiat mahdollisimman helposti ja rennosti sen kummemmin stressaamatta materiaaleista tai lopputuloksestakaan. Asiakastöissä on aina budjetti, deadline ja monta mielipidettä, joiden seassa taiteilla, joten tällainen itselle tekeminen tuntuu aivan superrentouttavalta.

Kuvat teetin Lalalabissa, jota olen halunnut jo kauan testata. Kyseinen palvelu toimii sovelluksena luurissa ja oli aivan superhelppo käyttää. Kuvakoot ja asettelut on näppärä valita ja itse päädyin aika perinteisiin valkoreunaisiin ja tavallisiin kuviin. Neliönmuotoisina tosin, koska suurin osa kuvista oli enemmän tai vähemmän instagramia varten muokattu jo muutenkin. Lalalabiin liittyessä saa muuten myös pienen alekoodin eli koodilla PG8AQK77 sinä saat -5€ pois ensimmäisestä tilauksestasi ja minä muutaman kreditin tulevia kuvaostoja varten.

Kun kuvat olivat saapuneet (ja lojuneet muutamia viikkoja työpöydän kulmalla) päätin tarttua tuumasta toimeen. Nappasin hyllystä yhden käyttämättä jääneen, mustasivuisen rengasalbumin ja annoin palaa. Minulla on tapana jemmailla erilaisia vihkoja, albumeita ja tarvikkeita myös työhommia varten, joten tällainen sattui olemaan samantien saatavilla. Samantyylisen matkapäiväkirjan voisi mielestäni toteuttaa melkein vihkoon kuin vihkoon. Minua viehättivät tässä erityisesti mustat sivut, joilta kuvat ja taustalle suihkitut koristelut erottuivat edukseen. Eri tilanteessa sivut olisivat voineet olla myös värilliset tai vaikka kierrätysmatskua, matkasta, matkapäiväkirjasta ja omista mieltymyksistä riippuen.

Ruusukultainen spraymaali on vienyt sydämeni jo aiemmin. Siinä on kaunis, hohtava sävy ja se sopii melkein askarteluun kuin askarteluun jos minulta kysytään. Oikeastaan se sopisi mielestäni kaikkeen muuhunkin koriste-esineistä huonekaluihin. Olen ostanut omani aikoja sitten Sinellistä ja käsittääkseni näitä on saatavilla askartelu- ja rautakaupoissa edelleen.

Sitten vähän pahvia lattian suojaksi ja suihkimaan. Spraymaalasin kaikki aukeamat ja kannet random-otannalla vähän sieltä sun täältä, ajatuksena oli maaliroiskeiden elävyys taustalla. Joillain sivuilla maalia pilkottaa vain vähän kulmasta, toisilla sitä on länttinä keskellä ja kolmannella on liukuväriä muistuttava siirtymä. Tässähän on vain mielikuvitus rajana, näpertelijämpi voisi käyttää vaikka sabluunaa kuviointiin tai useita eri sävyisiä maaleja. Itse pidän selkeistä yhdistelmistä ja tietynlaisesta minimalistisuudesta, joten musta ja ruusukulta it is. Eikä haittaa yhtään vaikka sitä tarttui osittain myös renkaisiin.

Kun maali oli kuivunut, kuivaharjoittelin kuvien asettelua jakamalla ne aukeama kerrallaan suurin piirtein paikoilleen. Tämä lähinnä siksi, että halusin matkalta samasta paikasta otetut kuvat samalle aukeamalle ja muutenkin jonkinlaisen löyhän aikajärjestyksen kuville. Kun suunnitelma oli selvä, nappasin paketillisen valokuvankiinnitystarroja ja pistin tuulemaan. Nämä pikkuruiset tarrat ovat aivan mahtavia kuvien kiinnittämiseen muuallakin, muistan nämä jo lapsuudesta, kun äitini kasaili erilaisia valokuva-albumeita ja ilahduin suunnattomasti, kun huomasin Suomalaisen kirjakaupan myyvän näitä edelleen. Käytän samoja tarroja myös bujossa, kun haluan kiinnittää sinne jotain.

Matkapäiväkirjan kuvista osa sai olla rennosti vinksallaan ja joillekin omistin kokonaisen sivun. Vähän riippuen siitä, mitä kuvassa oli ja miten se istui mielestäni aukeaman kokonaisuuteen. Mitään millintarkkaa suunnittelua en missään vaiheessa tehnyt vaan nautin matkamuistojen nousemisesta mieleen kuva kerrallaan ja lätkin niitä aika stressittömällä otteella paikoilleen. Hotelli, nähtävyydet, muurit ja kahvilat, pääkallobaarit ja kapeat kujat löysivät aukeama aukeamalta kaikki paikkansa. Muutamiin väleihin lisäsin myös matkalta mukaan tarttuneita lippulappusia, sudenkorentopostikortin ja muita aarteita.

En halunnut varsinaisesti kirjoittaa albumiin kovin pitkästi vaan pitää sen selvästi kuvapäiväkirjana. Joitain avainsanoja, paikkoja ja päivämääriä halusin kuitenkin kirjata ylös ja sen toteutin yksinkertaisesti dymolla. Rouhea musta dymoteippi sopi mainiosti tummanpuhuvan albumin kuvateksteiksi. Jätin myös tilaa matkakumppanin eli miehen teksteille, dymolla niitä on helppo lisätä vielä myöhemminkin.

Lopputulos on hauska, meidän näköinen ja paljon mukavampi tapa palata matkan tunnelmiin kuin puhelimessa olevat sekalaiset kuvat, joita ei koskaan tule selattua. Itse matka oli hyvin letkeä ja samaa pyrin toteuttamaan täällä arjessakin. Viis milleistä, tarkoista rajoista, ahtaista suuntaviivoista ja tiukkapipoisuudesta. Kaiken ei aina tarvitse olla ihan niin justiinsa, välillä voi vaan tehdä ja katsoa mitä tapahtuu. Silloin on usein niin tekeminen kuin lopputuloskin mieleinen.

Tässä vielä pikaohje, jolla toteutat oman vastaavan helposti:

-päätä mitä haluat tallentaa (matka, kesä, opiskelun aloitus, lapsi,
unelmat, you name it)
-aloita (oikeasti, tämä on se vaikein kohta!)
-pengo varastosi, yllättävätkin tarvikkeet muuntuvat vaikka mihin
(lehtiroskis, pahvinkeräys, se hylly, jonne hilloat kaikkea sitä, mitä
et raaski käyttää)
-kokeile näppäriä kuvapalveluja paperikuvien teettämiseen ja valitse
kuvamäärä budjettiisi sopivaksi, muutamallakin kuvalla saa jo lisää
pontta muisteloihin
-käytä tarvikkeita uudella tavalla (spray-maalaa sivuja, dymota otsikot,
sido albumi itse kierrätyspaperista, tuunaa se vanhasta kirjasta, jne.)
-unohda säännöt ja kriteerit, pidä hauskaa
-ihaile lopputulosta

Teksti ja kuvat: Aino Nieminen

Aleksin reissupäiväkirja

Heipä hei! Tässä kirjoittaa Aleksi, kaksikymppinen kalenterimaanikko, joka asustelee tämän kuun Euroopan toisella laidalla, Sloveniassa.

Toukokuusta oli mennyt noin puolitoista viikkoa, kun törmäsin Facebookissa hakukuulutukseen vapaaehtoisista Ljubljana Pridea tekemään. Tiesin heti, että halusin lähteä, koska kesäkuu ulkomailla, Sloveniassa, olisi varmasti upea kokemus ja en ole vuosiin viihtynyt kunnolla Suomessa. Hakemuksen lähettämisestä seuraavana päivänä sain jo kuulla, että lähden 1.6. Slovenian suloiseen pääkaupunkiin, Ljubljanaan, tekemään sitä, mitä rakastan elämässäni eniten: aktivismia, maailmanparannusta.

Ensin iski kriisi. Olin tehnyt bullet journalini jo heinäkuun loppuun sen mukaan, miten kesäkuuni piti alkujaan mennä. Sitten aloin pohtia lisää. Tietenkin tarvitsisin tällaiselle reissulle kokonaan oman vihon, en voi tunkea tätä reissua bullet journaliin, jossa on monta muutakin asiaa. Ja siitä se lähti.

Oikea vihko löytyi kaapista, Suomalaisesta ostettu viivallinen vihko, jossa kierteet. Halusin jakaa vihkon osiin, koska tietenkin sinne pitäisi tulla info-osio, mitä ennen matkaa pitää tehdä, pakkauslista ja muu vastaava, lisäksi myös kalenteri, tilaa muistiinpanoille ja muisto-osio. Olin ostanut tämän vihkon yhteydessä välilehtiä Suomalaisesta, joten ne sopivat tarkoitukseen täydellisesti.

Vihkoni on käynyt monta muodonmuutosta välissä, enkä ole niitä kuvannut. Sen sijaan olen tehnyt pari liveä Kalenterimanian Facebook-ryhmään kyseisestä vihkosta, jotka voi löytää esimerkiksi hakusanalla travel journal tai matka-/reissupäiväkirja.

Ensimmäinen osio on perustiedot. Mitä pakkaan mukaan? Mitä täytyy tehdä ennen reissuun lähtöä? Mitä pitää muistaa viimeiseksi ennen kotoa lähtöä? Minkälaista musiikkia voin fiilistellä niin vielä kotona ollessa kuin reissussakin? Missä minun täytyy ehdottomasti käydä shoppailemassa? Entä tärkeät puhelinnumerot niin Sloveniassa kuin Suomeen? Kaikki on ylhäällä tässä osiossa.

Seuraavaksi on kalenteriosio. Tässä osiossa on niin kuukausinäkymä kuin päivälogikin. Kuukausinäkymä on minulle tärkeä kokonaisuuden hahmottamiseksi, varsinkin, kun käytän tässä vihkossa päivälokia. Siihen oli yksinkertainen syy. Varsinkin Ljubljana Priden ollessa käynnissä aikatauluni on aika täynnä; on töitä, vapaaehtoisia tapahtumia, pitää myös aikatauluttaa niin oma syöminen kuin nukkuminenkin, ettei vahingossa jää välistä.

Päivälokia varten muistin onnekseni saaneeni sampleissa aikatauluteippiä, jossa näkyy kaikki tunnit vuorokauden aikana. Niillä on helppo saada aikataulut hyvin ja tarkalleen ilman enempiä sähläyksiä. Itselleni eniten ärsytystä tuottaa viivat, mutta sekään ei ole tappavaa, ne on helppo ignorata.

Toiseksi viimeinen osio on muistiinpanot. Välilehteen olen paperiklipsulla kiinnittänyt tärkeitä papereita, kuten sopimukset ja muut, jotta ne pysyvät tallessa ja mukana, jos jostain syystä tarvitsen niitä. Fiksuna myös tajusin, että minun on hyvin hankala kuunnella mitään rauhallisesti, jos minulla ei ole mitään tekemistä. Niinpä päätin leikata ja liimata muun muassa japanilaisia ristikoita ja värityskuvia sivuille.

Ja viimeinen osio on itselleni tärkein ja merkityksellisin: muisto-osio. Sinne olen kerännyt muistoja ennen lähtöä, jotta muistan miksi minun pitää palata takaisin Suomeen. On viestejä ystäviltä, on kuvia heistä sekä kissoistani ja niin edelleen.

Itse reissusta olen lisännyt tähän mennessä vasta yhden kuitin, koska pieni laiskuus, ja lisäksi kirjoitan blogia reissusta, joten en halua kirjoittaa samoja asioita kahteen kertaan. On kuitenkin tarkoitus Suomeen palattuani kehittää kaikki kuvat, joita olen täällä ottanut ja liimata ne tuonne väleihin, sekä reissun lopussa kerätä muun muassa terveisiä kaikilta niiltä ihmisiltä, joihin olen täällä tutustunut. Olen myös laittanut matkaliput, kuitit ja muut visusti säilöön, jotta voin ne kiinnittää viimeistään Suomessa tämän ihanuuden väliin.

Tämän muotoinen reissupäiväkirja tuskin toimii yhtä hyvin lyhyemmillä reissuilla, jollei kyseessä ole traveler’s notebookissa oleva vihko. Pidemmällä, nimenomaan kuukauden tai jopa kahden kuukauden reissulla tällainen toimii paremmin (ainakin minulla), koska kuukaudessa oikeasti tarvitsee kalenteria, on myös muistiin pistettäviä asioita ja muistot tarvitsevat paljon tilaa (sitten lopulta). Kuukausi ulkomailla oikeasti, ainakin näin nuorena, muuttaa elämän suuntaa sen verran, että haluan pitää muistot aina mukanani. Vaikka voin sanoa, etten ole elämäni aikana heittänyt yhtään vanhaa kalenteria pois, ne on kuitenkin helpompi heittää pois kuin tällainen, joka sisältää hyvin tärkeän kuukauden elämästäni, eikä mitään muita niin sanottuja turhuuksia (vaikka eihän mikään ole turhaa, kaikki on säilyttämisen arvoista, mutta pyrin pitämään omat tavarani mahdollisimman vähissä!).

Siinähän se, matkapäiväkirjani, travel journalini, miten haluaakaan kutsua, koko komeudessaan! Terveisiä täältä Ljubljanan lämmöstä, joka on keikkunut kahdenkymmenenviiden ja kolmenkymmenenviiden asteen välillä koko kesäkuun!