Täällä ollaan edelleen, siis niin lomalla. Loma tuli enemmän kuin tarpeeseen. Omassa työssäni Ukrainan tilanne näkyi valitettavan hyvin ja toi tietenkin omat ongelmansa mukanaan. Ei niin yllättäen kalenteri on jäänyt täysin sivuseikaksi elämässäni, kun olen vain painanut menemään. Töissä on kulkenut mukana muistikirja, jonne olen raapustanut muistiinpanojani niin kokouksissa kuin lennossa. Kesäloman alkaessa päätin aloittaa jonkinlaisen aktiivisen kalenteroinnin, joten päädyin kirjoittelemaan lomapäiväkirjaa. Jokaiselta päivältä kirjoittelen enemmän ja vähemmän sekavia muistiinpanoja. Saa nähdä, tuleeko näitä ikinä edes luettua.
No mutta, onpahan jotain mihin purkaa ajatuksia ja fiiliksiä!
Kesäpäiväkirjan lisäksi olen aloittanut raapustelut taas, eli jonkinlaiset piirustelut, luonnostelut. En todellakaan puhu tässä kohtaa piirtämisestä, koska olen jälleen kerran niin alussa. Tällä kertaa inspiraationi löytyi suureksi yllätyksekseni töistä. Tapasin keväällä äärettömän lahjakkaan taitelijan, joka toimi minulle isona isona inspiraation lähteenä. Hän kannusti minua aloittamaan piirustuskurssin ja oli jotenkin lumoavaa huomata miten hän käytti kaiken ylimääräisen aikansa piirtämiseen. Realistisesti tiedän, että en itse tule ikinä olemaan samanlainen; haluan myös lukea, katsoa sarjoja jne ja ne vievät oman osansa ajastani. (tekosyitä, tekosyitä)
Tiedostan kuitenkin äärettömän hyvin, että syksyn kiireistä ei ole vielä tietoa. En tiedä yhtään kuinka kaoottiseksi arkeni silloin muodostuu, onko minulla aikaa millekään muulle, kuin töille ja arjesta selviämiselle. Aika näyttää sen, mutta nyt on vielä hetki aikaa nauttia lomasta, juuri tästä hetkestä.
**postauksessa esitelty tuote on saatu yhteistyössä Urban Kit Supplyn kanssa
Uskoisin, että kaikilla kalenteriharrastajilla on The Kalenteri, josta unelmoidaan, mutta joka tuntuu syystä tai toisesta saavuttamattomalta. Minulla näitä on ollut kaksi. Kate Spaden rengasplanner, sekä Traveler`s Companyn traveler`s notebook. Joten, kun jälkimmäiseen tarjoutui yhteistyö loppuvuodesta 2021 tartuin siihen enemmän, kuin hanakasti. Eli heti alkuun, iso iso kiitos Urban Kit Supplylle, joka tietämättään toteutti tässä yhden unelman.
Sitten itse asiaan. Sain itse valita kannet ja parit vihot, sekä yhden lisähärpäkkeen. Kansiksi valikoitui kaikkien (ehkä myös itseni) yllätykseksi siniset kannet. Tähän löytyy itseasiassa syy. Olen aina rakastanut palavasti merta, se on kiehtonut minua loputtomien syvyyksien ja siellä piilottelevien asioiden takia. Kannen väristä tuli heti mieleen syvä meri. Toisekseen se toi jostain syystä minulle mieleen avaruuden. Kannet ovat nahkaa, meinasin aluksi sanoa, että pehmeää sellaista, mutta oikeastaan nämä ovat jotain pehmeän ja kovan välimaastosta. Rakastan ajatusta siitä, että aikojen saatossa kansista voi nähdä seikkailuni. Ne mukautuvat, saavat osumaa ja ovat kerta kaikkiaan täydelliset, uniikit. Koko on minulle tuttu standard (valmistajan termillä regular), passport olisi toki mahdollisuus myös, mutta koska haluan panostaa tänä vuonna tekemiseen ja erityisesti kirjoittamiseen, tiedän ettei passinkokoinen tila riitä sille.
Muistan kun ihan ensimmäisiä kertoja kuulin tn:stä (traveler`s notebookin lyhenne harrastajien keskuudessa) ja se tuntui ajatuksena oudolta, mutta kiehtovalta. Näin itseni reppu selässä, keskellä metsää, tn kädessäni, jonka välissä pursuilee karttoja ja polaroid-kuvia seikkailuistani. Totuus on toki hieman erilainen, tn kulkee kyllä retkilläni tätä nykyään mukana, mutta edelleenkään en omista yhden yhtä karttaa. Ja Instaxin kuvat ovat niin kalliita, että aika tarkkaan harkitsen, otanko kuvan vaiko en. Noh, onneksi tn:stä on paljon muuhunkin, kuin matkailijan parhaaksi ystäväksi. Minulla se kulkee mukana läpi arjen.
Ensimmäiseksi vihoksi valitsin tietenkin perinteisen kalenterivihon. Itselleni tyypilliseen tapaan nappasin vaakapäivät ja muistiinpanotilaa toiselle sivulle. Muistiinpanotilaa olen käyttänyt mm muistojen keräämiseen, budjetin tekemiseen, sekä päivittäisten korttien ylös kirjaamiseen. Tiedän, että monet rakentavat niihin kollaaseja ja jos pandemia joskus hellittää ja pääsen viemään tyttäreni raidematkalle Berliiniin, luulen että itsekin hyödynnän sivun jonkinlaiseen muistokollaasiin. Hetkellisesti muuten pohdin pystypäiviä, mutta totesin ettei nyt kuitenkaan heittäydytä villeiksi! Yksi ongelma kalenteriharrastukseni kanssa on ollut, että päivät töissä ovat olleet sen verran kuluttavia, ettei ole ollut aikaa ja energiaa tehdä mitään. Siksi arvelin, että turha hypätä tuntemattomaan vaan pitäydytään tutussa ja turvallisessa, jotta on mahdollisuus saada edes jotain aikaan!
Toiseksi vihoksi valikoin ruudullisen vihon. Tämän siksi, että olen äärettömän huono kirjoittamaan suoraan ilman mitään viivoja, mutta en pidä viivallisista vihoista. Kalenterivihon muistiinpanotila on myös ruudutettu, joten se tarjosi yhtenäisen jatkumon. Ruutuvihosta tuli kirjavihkoni, sillä kirjoittamisen lisäksi haluan tänä vuonna panostaa toiseen rakkaaseen harrastukseeni, eli lukemiseen. Meillä on kaveriporukan lukuhaaste, päivittäin pitää lukea viisitoista minuuttia ja koko vuoden tavoite on kaksitoista kirjaa. Ystäväni ovat hyvin erilaisia lukijoita, osa ahmii kirjan päivässä, osa lukee samaa kirjaa hitaasti mutta varmasti. Uskon kuitenkin, että kirja kuukaudessa on hyvä tavoite ja minusta on ihanaa, kun lähes kaikki sitoutuivat tähän.
Lisähärpäkkeeksi valikoin klipsin, sanoin että Urban Kit Supplyn ihmiset saavat itse valita, minkä minulle laittavat ja olen vallan tyytyväinen tähän klassikkoon. Klipsillä saa kalenterin väliin tarvittavat paperit, mutta se on myös äärettömän kätevä kuvia ottaessa, sillä täydet kannet eivät aina halua pysyä itsestään auki. Klipsi on jämäkkä ja suhteellisen painava, pidän siitä miltä se tuntuu kämmenellä.
