Avainsana: oman tyylin löytäminen

Armollisuuden opettelua

Minulla oli jo pitkään ollut tunne, että minulla ei ole mitään ideoita kalenterin tekoon. Sen myötä oli kadonnut motivaatiokin. Katselin kyllä paljon toisten tekemiä aukeamia Facebookissa ja itsekin halusin tehdä, mutta sitten tuli tunne, että en osaa, en jaksa, en pysty. Aina löytyi joku syy, että miksen voinut tehdä. Stressasin siitä, että kalenteriin jäi tyhjiä sivuja, olin merkinnyt sinne ainoastaan työvuorot, jos niitäkään. Kaiken tämän lisäksi, kun joskus sain jotain aikaiseksi kalenteriin, niin jos joku kehui sivujani, en pystynyt ottamaan palautetta vastaan. Tuli välittömästi sellainen olo, että nyt vaan yritetään minua jotenkin tsempata, vaikka ei tuo oikeasti tarkoita mitä sanoo, vaan oikeasti minun tekeleeni ovat ihan rumia ja surkeita.

Jotenkin tästä tunteesta oli päästävä eroon, koska askartelu ja kaikenlainen tuunaaminen on niin iso osa minua, että en halunnut antaa tuolle tunteelle nyt valtaa. Minun oli vaan pakko alkaa luottamaan itseeni ja uskottava myös muita. Jos joku kehuu jotain kalenterin sivuani hienoksi, miksi pitää heti ajatella jotain negatiivista. Tästä lähtien olen ylpeä kalenteristani ja sen sivuista! Ja jos joku joskus kehuu kalenteria, ennemminkin voin alkaa vähätellä tekelettäni, että tämä nyt on vaan tämmöistä pientä puuhastelua.

Välillä mietin, mistä ihmiset saavat aikaa askarteluun ja tuunailuun. Tuntuu, ettei omassa vuorokaudessa ole niin paljoa tunteja, mitä haluaisin. Mutta olen myös opetellut, että aina kun olen yksin kotona, käytän edes hetken askartelun parissa.

Ja jos minulla jatkossa jää tyhjiä sivuja kalenteriin, en stressaa siitä. Jos ei joskus jaksa tai ehdi, ei se ole maailmanloppu. Välillä voi vaan liimata pätkän washiteippiä sivulle, tai tarran tai pari ja sivu on valmis. Pitää olla armollinen itselleen ja tehdä omien voimavarojen mukaan tätä hommaa. Ei pidäkään olla tai yrittää olla samanlainen kuin muut. Jokaisella on oma tyylinsä ja tapansa tehdä. Ja mikä pitää minunkin muistaa, jokainen tekee omalla tyylillään. Jos joskus joku sivu menee omasta mielestä ihan pilalle, se ei välttämättä ole muiden mielestä sitä. Ja jos joku sivu menee pilalle, niin aina voi vetää vielä enemmän överiksi eli korostaa sitä pilalle mennyttä juttua. Muistetaan, että tämä on ihana harrastus, eikä sitä pidä tai kannata ottaa liian vakavasti.

-Armi

Jannin halloween

Vihdoinkin on spooky season!

En tiedä teistä mutta itse rakastan syksyä ja halloweenia. Ei mulla asiasta ole mitään järkevää kerrottavaa, mutta tulinpahan tänne fiilistelemään teidän iloksi. En siis itse ole kesäihminen ja odotan syksyn tuloa jo keväällä ja nyrpistelen kaikelle sille kesäintoilulle.

Olen jo fiilistellyt halloweenia mm. kuluttamalla paljon kauhuelokuvia ja –kirjoja sekä tietysti askartelemalla. Nyt kun trendaa sadan päivän haaste pienien korttien muodossa, päätin muokata siitä oman version ja lasken sen avulla montako päivää on halloweeniin.

Lapsesta asti olen nauttinut syksystä ja tuntuu että olen silloin täynnä energiaa. En ole niitä, jotka odottavat kurpitsalta maistuvia erikoiskahveja kahvilan valikoimaan vaan itse odotan kurpitsatarroja kalenteria varten. Omassa kalenterissa halloween on läsnä ympäri vuoden. Enemmän omassa kalenterissa värit kertovat missä vuodenajasta mennään. Klassisesti oranssin ja ruskean sävyt ilmestyvät syksyn tullessa koska kurpitsatarrat hallitsevat halloweenteemaa.

Inspiroidun pääkalloista ja synkemmistä jutuista todella paljon enkä rajoita tätä aihetta vaan halloweeniin. Tämä aika vuodesta on suurinta ostosten aikaa, kun monet kaupat tuovat valikoimiinsa ripauksen kauhua sisältäviä tuotteita. Vaikkakin en kalenterissani harrasta erityisemmin värejä ja pirteitä asioita, tykkään yhdistellä söpöä ja pelottavaa. Näin saan myös käytettyä hyödyksi sitä normaalia kauppojen valikoimaa eikä tarvitse odottaa aina spooky seasonin sesonkivalikoimaa. Olen koittanut olla mukavuusalueen ulkopuolella ja käyttää muutakin kuin mustaa mutta melko huonoin tuloksin. Viime aikoina vaaleanpunainen on ollu isosti esillä kauppojen halloweentuotteiden värimaailmassa ja omiinkin aukeamiin tämä väri on päätynyt.

Oma suosikkijuttuni nyt syksyllä on tehdä pesä pöydän ääreen kalenterin kanssa, pistää jokin mukava kauhuelokuva taustalle, herkuksi vähän pullaa ja nauttia pimeistä illoista.

-Janni