Avainsana: se hämeenpuiston vihkokauppa

Onnistumiset – Laura S.

Tämän postauksen Dingbats Pro -muistikirja on saatu Vihkokaupasta.

Heipä hei ja tervetuloa tämänkertaisen ylläpidon haastepostauksen pariin. Tänään alkaa uusi haastesarja, jossa pohdimme harrastukseen liittyviä onnistumisia. Itselläni oli heti muutama idea muhimassa päässä ja päädyinkin hieman yhdistämään nämä asiat. Nimittäin omalla kohdallani se on ollut ehdottomasti Vihkokaupan yhteistyönä alkaneen Art Journal -projektin myötä tullut tekeminen ja uuteen heittäytyminen sekä konkreettisesti Art Journalin maailmaan syventyminen.

Alkusyksystä elin edelleen isoa luovuuskatkostani ja en ollut päässyt oikein millään takaisin bullet journalini pariin sen oltua lähes koskemattomana koko kesän ajan ja sen jälkeenkin. Yleensä nämä pienet tauot olivat osuneet minulla juuri kesän loppuun tai ihan vuoden loppuun, mutta nyt tauko oli ollut pidempi kuin ikuisuuteen. Pyysinkin tästä syystä Miralta jotain, millä saisin taas hypättyä sorvin ääreen ja hieman jopa itseni pois mukavuusalueeltani.

Ja vastauksena tuli ihanan muistikirjan ottaminen kokeiluun (valitsin vielä blankot sivut, sillä ne olivat usein olleet muistikirjassa itselleni iso ei) ja sen ottaminen käyttöön Art Journalina. Myönnän edelleen kärsiväni pienestä tyhjän paperin kammosta ja kynnys omien ideoideni siirtämisestä muistikirjan sivuille on ollut suuri. En tiedä miksi pelkään artteilussa epäonnistumista paljon enemmän kuin viime vuosina bujon kanssa on ollut. Mutta vaikka se pieni pelko siellä takalistossa onkin ollut, olen päässyt tämän projektin myötä ihan uusille ulottuvuuksille askartelun saralla.

Olen yrittänytkin heittäytyä tätä varten normaalien bujoilutapojeni ulkopuolelle ja lähtenyt testaamaan itselleni uusia materiaaleja ja välineitä. Hommasin itselleni akryylivärit jo ikuisuus sitten, mutta vasta nyttemmin ottanut ne käyttöön. Olin halunnut testata pitkän aikaa embossausta eli kohojauhetta, nyt oli hyvä lähteä tällaista testaamaan. Omistin muutamia sabluunoja, mutta jostain syystä niiden käyttö oli jäänyt kokonaan, joten otin ne käyttöön. Näin muutaman asian mainitakseni.

Tulin myös nopeasti siihen tulokseen, että helpointa minulle oli vain hypätä suoraan syvään päätyyn ja lähteä tekemään. Suunnitelmia toki oli ja on edelleen, mutta niiden pohjalta suoraan toteuttaminen on usein toiminut enemmänkin suuntaviivana ja inspiraation lähteenä kuin itse suoraan työksi muodostuvana ideana. Eikä siinä lopulta ole mitään väärää.

Mutta olen erittäin tyytyväinen, että sain mahdollisuuden tähän ja löysin sitä kautta ihan uuden puolen ja inspiraation lähteen. Sivujen tekeminen on tuntunut välillä myös erittäin terapeuttiselta, kun olen vain sen kummemmin ajattelematta maalaillut menemään. Vielä on edessä paljon matkaa ja tilaa kehittyä, mutta katson sen vain terveeksi haasteeksi tulevaisuudelle. Saan edelleen kokeilla uusia asioita ja etsiä omaa tyyliäni Art Journalin parissa, sillä testini ovat olleet ihastuttavaa sillisalaattia. Tai ehkä tämä vähän kaikkea on juurikin se minun tyylini tehdä. En tiedä, mutta odotan innolla mihin suuntaan olen menossa.

Mikä asia tässä harrastuksessa on viime aikoina tuntunut onnistumiselta? Kerro meille ja jutellaan tästä lisää ryhmän puolella. Ihanaa loppuviikkoa kaikille!

– Laura

Lauran Art Journal matka – väriräjähdys

Postauksessa näkyvä Dingbats Pro -muistikirja saatu yhteistyössä Vihkokaupan kanssa. Mainos: alkoholimusteet ostettu Suomalaisesta Kirjakaupasta.

Olen jo jonkin aikaa halunnut päästä testailemaan alkoholimusteita, joten löytäessäni niitä Suomalaisen Kirjakaupan hyllyltä, oli minun luonnollisestikin pakko tarttua muutamaan silmiäni miellyttäviin väreihin. Ostin samaan aikaan myös ihan näille musteille tarkoitettua paperia, mutta en voinut vastustaa kiusausta ja kokeilla miten Dingbats Pro -muistikirjani kestäisi näiden musteiden parissa tämänkertaisen Art Journal työni kanssa.

Suojasin alkuun sivun laittamalla muutaman kopiopaperin sivun taakse ja kiinnittämällä sen washiteipillä paikoilleen. Teippasin myös viereisen sivun kautta aukeaman keskiosan, jotta mahdollisimman vähän väriä pääsisi valumaan sidonnan kautta muille sivuille. Tämän jälkeen lähdin tiputtelemaan värejä vuoron perään sivun vasemmasta reunasta, pitäen sivua kuitenkin koko ajan pystyasennossa. Jo tässä vaiheessa huomasin, että paperi imaisee erittäin tehokkaasti musteen sisäänsä, ja sille on ihan syynsä, minkä takia alkoholimusteita kannattaa käyttää vain sellaiselle alustalle, jolle ne on tarkoitettu. Alla on kuva (kolmas) siitä, miten reippaasti muste vuosi sivun toiselle puolelle, ja olisi varmaan tullut viereisellekin, mikäli en olisi suojannut etukäteen sivuja. Tätä voi kuitenkin onneksi käyttää myöhemmin toisen työn taustana!

Kun olin lisännyt mielestäni tarpeeksi värejä ja muste oli kuivunut, nappasin muutaman Uni Poscan maalitussin, joilla lähdin summa mutikassa vetämään viivoja ja kiekuroita sivun reunoista aloittaen. Tämä oli sopivan mieltä tyhjentävää puuhaa, sillä satuin istumaan koko tämän vaiheen ajan puhelimessa. Oli yllättävän rentouttavaa vain antaa käden mennä mihin halusi, ilman sen suurempia analysointeja, millainen kuvio sieltä lopulta paljastuisikaan.

Seuraavaksi halusin lisätä muutaman supersöpön tarran sivun reunoihin. Jouduin kuitenkin aluksi hieman trimmaamaan valkoisia reunoja, jotta kuvat istuisivat hieman paremmin tehdyn taustan päälle. Nappasin ihan perus sakset tätä varten, mutta jos olisin jaksanut siistiä tarroja hieman tarkemmin, olisin varmaan askarteluveitsellä poistanut reunat. Tarrat näyttivät kuitenkin hieman katoavan väriräjähdyksen taa, joten päätin lisätä valkoisella Poscan tussilla rajat – hieman sinne päin viivoja vedellen – molempien ympärille.

Sivu tarvitsi mielestäni kuitenkin jotain lisäksi, joten päätin lisätä muutama päivä sitten lukeneeni lainauksen ”Making bad art is better than making no art. Go make something.” (Vapaasti suomennettuna: Huonon taiteen tekeminen on parempi kuin taiteen tekemättä jättäminen. Mene tekemään jotain.) Tämä puhutteli minua, sillä olen edelleen ollut todella epävarma omasta tekemisestäni, vaikka ne olisivatkin lopulta silmääni miellyttäneet. Tämä oli siis minulle oiva muistutus! Kirjoitin tekstin käsin ja rajasin sen vielä valkoisella, jotta se pomppaisi kivasti esiin.

Mielestäni tästä tuli yllättävää kyllä todella kiva, vaikka musteet imeytyivätkin saman tien paperiin. Ensi kerralla näitä käyttäessäni pitäydyn ostamassani paperissa. Ehkä niistä saadaan johonkin tulevaan työhön jotain kivoja efektejä siitä huolimatta. Synkän lumettomuuden keskellä tämä väriräjähdys piristää kyllä kummasti mieltä!

Aikaisemmat Art Journal matka -sarjan postaukset pääset lukemaan täältä. Ihanaa alkanutta vuotta jokaiselle ja ryhmän puolella nähdään!

– Laura S.