Avainsana: seuranta

Vauvavihko

Heipparallaa maaniset ja ihanaa kevätmaanantaita kaikille! Vilautan teille nyt traveler’s notebookini välissä olevaa vihkoa, joka on ollut siellä jo hyvän tovin, mutta tulee nyt ensi kertaa julkiseksi, hih!

Kyseessä on siis vauvavihko, jonka tekemisen aloitin ajatuksen tasolla oikeastaan heti, kun sain tiristettyä tikkuseen haalean positiivisen viivan. Vaikka mielessä pyöri kauhukuvat, niinkuin asiaan tietysti kuuluu, vihkon parissa puuhastelu ja sen miettiminen oli (ja on edelleen) ihanan jännittävää! Minulle on myös vuosia ollut selvää, että kun joskus saisin lapsia, haluaisin mahdollisimman paljon askarrella itse vauvakirjan tyyppisiä juttuja.

Aivan ensimmäisenä koristelin vihkon kantta ja hyvän tovin tämä vihko kulki pelkästään kansi koristeltuna, visusti klipsillä suljettuna, TN’äni välissä. Kun sitten varasin ensimmäisen neuvolakäynnin ja päätimme puolisoni kanssa käydä varhaisultraäänessä katsomassa, näkyykö alkio siellä missä pitääkin, aloin miettiä vihkon sisältöä tarkemmin.

Aivan ensimmäiseksi teinkin Wordilla kalenteritaulukot ja kuukausiotsikot. Eihän näistä varsinaisiin merkintöihin ole juuri ollenkaan pienen koon vuoksi, mutta lyhenteisiin ja raskausviikkoihin tämä on ihan passeli. Kalenterit sijoittuvat kunkin aukeaman vasemmalle puolelle, ja oikealla puolella on kirjoitustilaa. Ja kuten maaliskuun kuvasta näkee, on raskausviikot vaihtaneet kertaalleen (nyttemmin jo toiseenkin otteeseen) vaihtumispäiväänsä, mutta sitä varten on korjausrollerit, eikö vaan?

Oikean puoliselle sivulle olenkin sitten koonnut kuukauden aikana tapahtuneita juttuja, mietteitä, ajatuksia ja sen sellaista. Aika sekalaista sortimenttia, mutta yritän kirjata hölmöimmätkin jutut, joita uskon olevan hauska muistella joskus pitkän ajan päästä. Olen myös käyttänyt ahkerasti Instax Mini Link-laitetta kuvien tulostamiseen puhelimesta, vaikka ne paksuuntavatkin vihkoa jonninverran.

Kalenteriaukeamia on kahdeksan kappaletta ja ne päättyvät tässä vihkossa lokakuuhun, jolloin laskettu aikani on. Näiden aukeamien jälkeen on kuvagalleria, johon olen tähän mennessä printannut raskausapplikaatiosta (omasta mielestä hauskan) ”TJ200”-kuvan sekä kännykällä otetut Instax-printit varhais- ja niskaturvotusultraäänikäynniltä. Tarkoitus oli myös kirjoittaa noihin Instax-kuviin, mutta kädessäni sattui olemaan väärä tussi, joten kuvassa näkyy nyt vain pyyhkiytynyt ehkä-I-kirjain. Wau.

Gallerian jälkeen olen aloittanut listasivua, mutta mitään listoja en ole vielä kirjoitellut. Niiden aika tulee kyllä, mutta juuri nyt pyrin keskittymään viimeisiin kuukausiin palkkatöissä. Vaikka uskokaa pois, kyllä ajatukset harhautuvat vauvaan sekä tähän vihkoon ja listojen teko polttelee jo nyt.

Vihkon takakanteen olen liimannut kirjekuoren, jossa jemmaan ultraäänikuvia. Enpä malta odottaa kirjekuoren enkä toisaalta koko vihkonkaan täyttymistä. Nyt se on esitelty teille ja toivonkin, että tästä irtoaa inspiraatiota muillekin odottajille!

Kevätterkuin

Suvi

Planner-tytöstä bujoilijaksi – pieni kalenterielämänkerta

Olen aina tykännyt askarrella ja koristella kaikkea. Kalenterissa se on näkynyt vaihtelevasti vuodesta 2008 alkaen, jolloin vaihto-oppilaana ollessani tavallinen kalenteri sai täytteekseen lehtileikkeitä, valokuvia ja tarroja. Kymmenen vuotta myöhemmin, loppukesästä 2018 asiaan syvällisemmin perehdyttyäni, löysin sille nimen – plannerointi.

Päätin vihdoin hankkia julkaisusta asti ihailemani Ajaston Project365rengasplannerin, koska tietyistä muista haluamistani plannereista poiketen kaipasin tavallisen rei’ittimen ja A5-koon helppoutta. Minulle oli kuitenkin selvää, että teen kaiken sisällön itse, koska valmis kalenteripohja ei miellyttänyt minua eikä oikein sopinut tarpeisiini. Suunnittelin siis ulkoasut ja laitoin tulostimen laulamaan. Käytin ensimmäistä luomaani pohjaa vuoden vaihteeseen asti, jonka jälkeen tein hieman muutoksia ulkoasuun sen pohjalta, mitä olin käytössä huomannut tarvitsevani.

Olin halunnut jo pitkään aloittaa bujoilun ja yritinkin 2019 syksystä tovin traveler’s notebookin (eli TN:n) kanssa, jossa seurasin urheiluharrastustani. Oli kuitenkin itselleni liian työlästä ylläpitää samanaikaisesti sekä planneria että TN:ää, koska olen työn ja urheilun vuoksi aika kiireinen. TN siis jäi aika nopeasti, koska sellainen data, jota siellä seurasin, oli paljon yksinkertaisemmassa ja helpommin seurattavassa muodossa jo parissa eri sovelluksessa. Tästä johtuen ehkä koinkin, että bujoilu ei olisi minulle aikataulusyistä mahdollista, vaan että tarvitsen valmiit viikkopohjat, joihin voin vain lisätä koristelut. Olin kuitenkin löytänyt jo alusta asti kalenterirauhan Project365:n kanssa, enkä kokenut ahdistusta tai turhautumista, vaikka jatkoinkin sen parissa.

Sitten tuli korona ja monenlaiset muutokset työn ja urheilun vuoksi muuttivat myös plannerointiani. Etätöihin siirtyminen, iso määrä ylitöitä ja tapahtumien sekä suuren osan muista kalenterimerkinnöistä peruuntuminen johtivat siihen, että kalenterin tuunailu olikin enää vain koristelua ilman suurempaa sisältöä. En muistanut enkä ehtinyt tuunailla ja tein aukeamia viikkoja myöhässä. Plannerissa oli niin rajattua se, mitä sinne saattoi tehdä säännöllisen layoutin vuoksi, että jossain kohtaa se tuntui jo rajoittavan luovuuttani ja kaikki mielenkiinto tarrojen lätkimistä kohtaan hävisi.

Marraskuun alussa tein sitten nopean päätöksen ostaa bullet journalin, johon siirryinkin heti sen hankittuani. Pelkäsin aloittaa tekemään mitään uuteen Nuunaani, koska en halunnut ”heti pilata sitä” (Tämä lienee tuttu tunne monille harrastuksen parissa). Selailin nettiä ja somea löytääkseni vinkkejä, mitä ensimmäisille sivuille voisi laittaa, ja mitä perinteiseen bujoon ”tulee sisällyttää”. En ole piirtänyt varsinaisesti sitten ammattikorkeakoulun, jossa muotisuunnittelua ja vaatetusmuotoilua opiskellessani piirtäminen oli päivittäistä, joten otin siis ensin esiin luonnoskirjan, johon aloin suunnitella bujoni sisältöä. Lopulta uskalsin tehdä ensimmäiset sivut Nuunaan ja siitä alkaen bujoilu on ollut huomattavasti rennompaa ja pelko sivujen ”pilaamisesta” on jo tiessään – aina voi tehdä jotain muuta päälle, jos lopputulos ei miellytäkään!

Koristelutyylini ja lempivärit sun muut ovat alusta asti pysyneet aika samoina, ja pitkälti saman henkisenä tyylini on pysynyt myös bujoon siirryttyäni. En kuitenkaan koe mitään yhtä tiettyä tapaa ainoaksi suosikikseni tai tee viikosta toiseen täysin vastaavia aukeamia, vaikka rakastankin tarroja ja ne näyttelevät kyllä suurta roolia kalentereissani.

Bujossa olen alkanut monipuolistaa eri tekniikoiden käyttöä, ja nyt kun ei ole enää rajoittavaa ulkoasua, tulee tehtyä todella erinäköisiä aukeamia. Piirrän yhä enemmän ja käytän runsaasti papereita. Olen jopa uskaltautunut muutamiin vesivärikokeiluihin, jotka tulevat ehdottomasti jatkumaan osana bujoiluani.

Lisäksi kaikenlaiset kuukausien etusivut, seurantasivut ja muut välisivut tuovat ihanan oman lisänsä kalenterin oheen. On mahtavaa, kun voi mille tahansa sivulle tehdä käytännössä mitä vain ja jatkaa kalenteria taas seuraavalla aukeamalla! Nämä ovat itselleni juuri niitä pieniä juttuja, joita olin selkeästi kaivannut, kun käytössäni oli pelkkä planneri. Nyt tunnen koko ajan piirtävän ja keksivän ideoita uusiin viikkoaukeamiin. Vaikka kalenteriin ei vieläkään tule varsinaista sisältöä tapahtumien tai tapaamisten muodossa, on bujon sivujen tekeminen itse tarkoitus.

En voi muuta kuin suositella bujoilua lämpimästi ihan kaikille ja toivon tämän rohkaisevan myös niitä, jotka ovat vielä bujoilun aloittamista syystä tai toisesta arastelleet, uskaltautumaan uuden äärelle kokeilemaan. Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen, että otin itse nämä askeleet ja nautin nyt vielä syvemmin rakkaasta harrastuksestani! Mielestäni tärkeintä on muistaa, että bujojakin on niin monta erilaista kuin on tekijääkin – ei ole siis mitään yhtä oikeaa tapaa aloittaa tai tehdä, vaan bujosta tulee juuri sen näköinen kuin sinä siitä teet. Haluan myös toivottaa ihanaa alkavaa kevättä ja raikkaita tuunailuhetkiä kaikille, oli työn alla sitten bujo, planneri, TN, tai mikä tahansa muu tuunailun kohde!

– Henna