Avainsana: throwback

Kalenterimafian ystäväkirja – Janita V.

Nimi, ikä, paikkakunta

Janita aka Nanna, 31 ja Tampere

Mottoni

Sinä riität.

Ensimmäinen kalenterini

Muistaakseni ensimmäinen kalenterini taisi olla Suosikin lukuvuosikalenteri tai Demi -kalenteri. Molemmat ovat kyllä olleet peruskouluaikoina käytössä vuoron perään. Jostain laatikosta varaston perukoilta ne voisi vielä löytyä elleivät ole jossain muutossa eksyneet roskiin.

Unelmieni kalenteri

Kyllä mun täytyy vastata tähän, että Hobonichi vastaa unelmieni kalenteria lähes kaikessa.

Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen

Ensimmäisenä on sanottava pinsetit. Ilman niitä, tarroja ja washiteippejä on aivan mahdoton saada laitettua alas oikeassa kulmassa maapalloon ja tähtien asentoon nähden. Seuraavaksi täytyy mainita pois pyyhittävät geelikynät. Ilman niitä allekirjoittanut olisi saanut monta hermoromahdusta aikaan, koska omaan käsialaan ei voi koskaan olla riittävän tyytyväinen. Viimeisen mainittakoon ne tarrat, jotka ovat vuosia olleet kalenterin tuunauksessa peruskulmakivi.

Vaaka- vai pystypäivät?

Olin jo vastaamassa, että ehdottomasti team pystypäivät. Kunnes aloinkin miettiä asiaa tarkemmin. Minulla on nyt muutaman vuoden ajan ollut molemmilla layouteilla kalenteri käytössä ja pidän kummastakin. Ehkä silti kallistun pystypäiviin, jos tässä nyt toinen on pakko valita.

Keräilen salaa

En tiedä onko tässä mitään salaista, mutta olen vuosikausia keräillyt persoonallisia postikortteja. Silloin, kun postimerkki ei vielä maksanut ison kahvikupin verran lähettelin niitä ystäville eteenpäin. Nykyisin kaikki ostamani kortit päätyvät, joko kollaasitauluun seinälleni tai unohduksiin laatikkoon. En tiedä kehtaanko tosin myöntää, että siellä laatikossa on monta lähettämätöntä onnittelukorttia niillä kalliilla postimerkeillä varustettuna.

Kauanko olen ollut Kalenterimaniassa?

Olen liittynyt Kalenterimaniaan keväällä 2016 ja hieman myöhemmin minusta tuli osa ylläpitoa.

Olenko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?

Olen osallistunut vuosien varrella useampaan kerran vuoteen järjestettävään suurmiittiin sekä pienempiin muutaman hengen miitteihin. Viimeisin miitti johon osallistuin, oli täällä Tampereella Sokoksen kahvilassa viime viikon keskiviikkona.

Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?

Mieleen painunein muisto Kalenterimaniaan liittyen on se, kun yövyimme osan ylläpidosta kanssa Miran luona Ruissalon miittiä edeltäneen yön. Muistan sen yhteenkuuluvuuden tunteen ja lukemattomat naurut. Vaikka moni asia sen jälkeen on muuttunut, tuo muisto tuo edelleen hymyn kasvoille.

Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut

Olen vuosien varrella halunnut niin montaa asiaa, että juuri nyt on vaikea lähteä erittelemään niistä yhtä. Mieleen kuitenkin nousee yksi. Olen nimittäin aina halunnut olla se tyyppi, jonka kalenterin aukeamat täyttyvät upeista piirroksista ja teksteistä. Valitettavasti en ole mestari piirtämään ja inhoan käsin kirjoittamista.

Terveiset

Toivon teistä jokaiselle aurinkoista, lämmintä ja ihanaa kesää!

-Janita

Inspiraationa värit – Aliisa

Hei ja värikästä kesäkuun torstaita! Jo useamman postauksen verran olette päässeet lukemaan ylläpidon haastepostauksia, jotka ovat saaneet inspiraationsa väreistä. Tällä kertaa onkin minun vuoroni pohtia miten ja mistä väreistä sitä oikein innostuisi. En tiedä kuinka yleisessä käytössä on lentävä lause: Ei värillä väliä, kunhan on punaista. Punainen ei ole kuitenkaan lempivärini, ehkä vähän jopa siellä inhokkivärien osastolla. Päätinkin haastaa itseäni ja kerätä mahdollisimman laajan kattauksen punaisen ja ruskean sävyisiä tuunausmateriaaleja tällä hetkellä ryhmän puolella käynnissä olevaan Happy Mail -vaihtoon.

Koen todella inspiroivaksi kaikkien mahdollisten tuunausmateriaalieni läpikäymisen ja usein (eli aina) aloitan uutta tai jatkan vanhaa projektia selailemalla lävitse lähes kaikki askartelulaatikkoni ja nappaan sivuun välillä liiankin ison läjän kaikkia tarroja, teippejä, papereita, pahveja, lehtileikkeitä… Kuten myös tämä vaihtomateriaalin kasaus alkoi jo niin tutulla klaffipöytäni pikkulaatikoiden ympäri kääntämisellä ja kasojen läpi selailemisella.

Materiaaleja läpikäydessäni huomasin kuinka aloin havaitsemaan punaisen ja ruskean sävyjä laajemminkin mitä alkuun olin edes ajatellut. Esimerkiksi lehtileikkeissä on väistämättäkin muita värejä ja sävyjä, mutta kuvan yleistunnelma voi olla hyvinkin punaisen ja/ tai ruskean sävyttämä. Materiaaleja selaillessani kuitenkin huomasin, ettei näiden värimaailmojen materiaaleja minulta löydy ihan määräänsä enempää vaan melko rajallisesti.

Lopulta punaisen ja ruskean sävyisiä materiaaleja löytyi ihan mukavasti, eikä tietenkään kuvissa ole esiteltynä kaikkia löytämiäni materiaaleja, että vaihdon vastaanottajallekin jää jotain yllätystä. Tämän torstaihaasteen myötä huomasin, että välillä on oikeasti tärkeää mennä sen oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Käyttää ennakkoluulottomasti niitä ei niin itseä ja omaa silmää miellyttäviä värejä ja materiaaleja. Joskus suurinta oppimista tapahtuu sen niin tutun ja turvallisen mukavuusalueen ulkopuolella.

Terveisin Aliisa