Avainsana: värikoodaus

Perjantaipäiväkirja – Laura S.

Rakas perjantaipäiväkirja,

päivät tuntuvat sulautuvan tällä hetkellä toisiinsa. Välillä tuntuu siltä, että käyn autopilotilla, enkä muista mitä tein edellisenä päivänä. Arki rullaa eteenpäin kaikesta huolimatta varsin tasaisesti ja samoilla urilla päivästä toiseen. Siinä on tiivistetysti, mitä minulle tällä hetkellä kuuluu.

Yleensä olen aamuvuoroissa eli autoni starttaa pihasta 5:25 ja aloitan vuoroni 6:05. Työpäiväni hujahtavat välillä vähän liian kovallakin vauhdilla, enkä edes muista milloin viimeksi olisin päässyt lähtemään töistä ajallaan. Olenkin huomioinut tämän tyttäremme hoitoajoissa, ja lähtökohtaisesti suuntaankin suoraan (välillä kiirehtien) töistä päiväkotiin ja siitä kotiin. Puolisoni on tähän saakka tehnyt enemmän iltapainotteista vuoroa, joten usein olemmekin kaksin iltaan saakka. Nyt uhmaiän saavuttaneen taaperon kanssa pelkästään vaatteiden päälle saamisesta on tullut tahtojen taistelua. Ja minun surkeat hermoni ovatkin saaneet viime aikoina reippaat määrät harjoitusta.

Vaikka arki tuntuu paikka paikoin suorittamiselta, tiedän, ettei tämäkään vaihe kestä ikuisuutta. Teemme sen, mihin pystymme, ja kaikki ylimääräinen on vain positiivista. Ehkä kohta saan askarrella yhdessä tyttäreni kanssa ilman tahtotaaperon kiukunpuuskia, kun joku tarra ei irronnutkaan helposti. Kohta saan ehkä ottaa kalenterin pöydän ääressä esille ilman, että pitää varoa pienten (ja sitäkin nopeampien) sormien nappaavan kynän tai repivän sivun. Mutta tällä hetkellä voin vain hengittää lapsen sotkiessa kaikki paikat vesiväreillään ja hengittää vähän lisää itkupotkuraivarien saapuessa, kun joudun ottamaan samaiset värit pois niiden eksyessä koko ajan naamaan tai suuhun useista kielloista huolimatta.

Oma aika on luonnollisesti tällaisen arjen keskellä kortilla ja sijoittuu yleensä iltayhdeksän paikkeille. Illalla en jaksa suurempia projekteja enää aloitella, jotta pääsen nukkumaan ajoissa. Olen kuitenkin yrittänyt pitää päivittäistä journalointia yllä mahdollisuuksien mukaan – tässäkin armollisuutta harjoitellen. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun tekstini on alkanut sillä, että olen harmitellut väliin jääneitä päiviä. Olen kuitenkin huomannut, että tämä rutiini on saanut iltojani rauhoitettua ja tämä yhdistettynä painopeittoon, on nukahtamiseni helpottanut huomattavasti aiemmasta tuntien pyörimisestä.

Armollisuutta ja hengittämistä harjoitellen, Laura.

P.S. Aikaisempiin perjantaipäiväkirjoihini pääset täältä.

Kolmen kalenterin kesken

Color A6 Luumu saatu Ajastolta.

Maaliskuu alkaa lähennellä loppuaan ja sen myötä myös neljännes vuodesta. Halusin tänään kertoa hieman, miten kalenteritaipaleeni on itselleni täysin uusien kalenterien kanssa lähtenyt käyntiin ja millä mielellä olen niiden kanssa jatkamassa loppuvuoteen. Näin kalenterimaanikkona ei nimittäin olisi ensimmäinen kerta, kun vuoden jo ollessa näinkin pitkällä, kalenterikokoonpanoon tulisi muutoksia.

Tärkeimpänä kalenterina minulla on tässä alkuvuodesta ollut ehdottomasti Take a Note, josta kirjoitinkin tarkemman esittelypostauksen sen saavuttua minulle syksyllä. Löysin aika nopeasti oman tavan käyttää kalenteria ja sisällyttää siihen myös seinällä roikkuvasta perhekalenterista löytyvät värit vielä selkeämpään hahmottamiseen. Alkuperäinen tarkoitukseni ei ollut koristella tätä laisinkaan – muutamaa washinpalasta lukuun ottamatta – mutta nyt on ollut viikkoja, jolloin olen halunnut lisätä enemmän tarraa ja PET-teippiä. Ja tästä huolimatta, tai oikeastaan pitäisi sanoa tästä riippumatta, kalenteri on ollut minulle erittäin suuri arjenhallinnan pelastus.

Funktionaalisuus on ehdottomasti ollut kalenterin vahvuus ja kuten mainitsin viimeisimmässä Plan with me -postauksessa, värikoodaus on ilokseni (ja yllätyksekseni) löytänyt tiensä onnistuneesti myös Take a Noteni sivuille ja kalenteri tuntuu todella, todella omalta jutulta. Tämä kalenteri onkin ehdottomasti pysymässä minulla kalenterikokoonpanossa mukana ja olen tämän kanssa ainakin nyt näiden ensimmäisten kuukausien jäljiltä lähellä kalenterirauhaani.

Sterling Ink Common Planner A6 on toiminut tässä rinnalla minulla pääasiallisena koristelukalenterina. Koska alkuperäisessä suunnitelmassa Take a Note olisi vain aikataulutusta ja perheemme asioiden hallintaa varten, halusin antaa jo ennakkoon tilaamalleni kalenterille kunnon tarkoituksen. Joten toiseen kalenteriin ei ollut tarkoitus tulla tarran tarraa, halusin suunnata oman luovan puuskani (ja sitä suuremmat tarravarastoni) johonkin, tämä oli loistava syy pitää Sterlin Ink mukana. Omani on kahteen muistikirjaan jaettuna ja kummankin perässä on reippaasti tyhjää tilaa, jotka olenkin valjastanut päivittäiseen journalointiin, ehkä vähän päiväkirjaan rinnastettavaksi kirjoittamiseksi. Viime vuoden Hobonichini päiväsivut saivatkin loppuvuodesta samanlaista käyttöä, mutta valmiit päivät saivat minut välillä liian stressaantuneeksi puuttuvien päivien kohdalta.

Rakastan tämän kalenterin minimalistista tyyliä ja se taipuu niin funktionaaliseen kuin koristeelliseenkiin käyttöön. Minulla ei tullut pahemmin käyttöä tosin kalenterin alussa oleville goal breakdown (tavoitteet jaettu lyhyempiin ja pidempiin väleihin) sivuille, joten valjastin ne Kalenterimanian Instagram reels-suunnittelua ja ylläpidon livekalenteria varten. Samaa ongelmaa minulla oli myös neljännesvuosiaukeamille, joita yritin käyttää sana per päivä -listauksena ja kuukauden kiitollisuus -seurantana. Olenkin pohtinut, että jatkanko puolen vuoden jälkeen tämän kalenterin kanssa ja korvaisin vain journalointiin yhden A6 kokoisista Hobonichin muistikirjoistani. Kalenterissa on paljon hyviä puolia, mutta Take a Note on vain niin käytännöllinen, että en ole varma onko minulla kaikesta koristeluilosta huolimatta tarve myös tälle.

Minulla on näiden lisäksi käytössä myös Ajastolta saatu Color A6 kalenteri, joka on pyhitetty lähtökohtaisesti vain työjutuille. Koska olen kaupanalalla sellaisessa asemassa esihenkilönä, että minun on huolehdittava tietyistä deadlineista, työvuorolistoihin liittyvistä tuntivarauksista ja on välillä palaveria yms., olen halunnut eriyttää nämä lähtökohtaisesti omaan kalenteriinsa. Tämä kalenteri kulkee minulla myös paljon enemmän mukana normaalissa arjessa, joten tiettyjä päällekkäisyyksiä löytyy kaikkien kalenterieni välillä, jotten vahingossa tuplabookkaa mitään. Koristelupuolta tämä kalenteri ei kuitenkaan pahemmin näe, kun suurin osa luovasta energiasta on kohdennettu kahden edellä mainitun lisäksi myös art journaliin ja lukujournaliin.

Tällaisia kalenterikuulumisia tähän maanantaihin. Näemme varmasti tässä seuraavan kolmen kuukauden edetessä, kuinka kalenterikokoonpanoni pysyy mukana, ja voit seurailla tarkemmin mietteitä myös Kalenterimanian Facebook-ryhmän kautta, johon varmasti tulen asiasta postailemaan (ja panikoimaan). Ihanaa alkanutta viikkoa, olkoon se aurinkoinen.

– Laura S.