Avainsana: wonderland222 a6

Kalenterimafian ystäväkirja – Carita

Tänään on minun vuoroni vastata meidän ylläpidon ystäväkirjaan, johon moni muu mafialainen onkin jo ehtinyt omat vastauksensa aiemmilla viikoilla heittää. Aloitetaan!

Nimi, ikä, paikkakunta
Carita, 32v., paikkana Espoo. Olen aina sielultani turkulainen, vaikka viimeiset 12 vuotta olenkin ehtinyt jo Espoossa asustella.

Mottoni
Tämä on aina tosi vaikea, koska jostain syystä tulee mieleen vaan kaikkia tosi negatiivisia sanontoja! Eli en nyt osaa vastata mitään, mutta lupaan jatkossa kirjoittaa kaikki sopivat lausahdukset ylös tulevaisuutta varten.

Ensimmäinen kalenterini
En muista, mikä on ollut aivan ensimmäinen kalenterini joskus alakoulussa, mutta kyllä niitä silloin jo oli paljon. Kalenterimania-taipaleeni lähti liikkeelle bullet journalilla ja muutaman kuukauden päästä sitä seurasi Happy Planner Mini.

Unelmieni kalenteri
Vuosia sitten olisin varmaan vastannut tähän jotain aivan muuta, mutta nyt totean, että mikä tahansa, mikä itsellä toimii. Wonderland 222 on ollut ihana kalenteri, kun se on niin käytännöllinen ja monipuolinen, mutta rakastin myös aiemmin kovasti TN:ää. Molemmissa on myös ollut tärkeänä puolena se, että omaa luovuuttaan pääsee toteuttamaan mielin määrin ja kalenterin sivut kestävät jos jonkinlaisia sotkuja. Eli sanoisin, että unelmieni kalenteri on kalenteri, jossa käytännöllisyys ja luovuus yhdistyvät sopivalla tavalla.

Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen
Aika vaikea kysymys, koska tuntuu, että vakioarsenaalini on nykyään aika suppea ja en edes sen kummemmin pysähdy miettimään, mitä se pitää sisällään. Sanotaan siis, että hyvä kynä (lemppari tällä hetkellä Mujin 0.38-kokoinen musta kynä), vesivärit ja itse kalenteri.

Vaaka- vai pystypäivät
En ole koskaan ollut kauhean ehdoton kumpaankaan suuntaan. Aiemmin tosin käytin enemmän vaakapäiviä, nykyisessä kalenterissa taas on pystypäivät. Eli pysty varmaankin ainakin toistaiseksi!

Keräilen salaa
En ehkä juuri nyt mitään kauhean aktiivisesti. Vastaan silti, että Mambin tarrakirjat, koska niitä on kertynyt vuosien varrella aika lailla. Ja edelleen aina välillä ostan jonkun yksittäisen, jos sen teema sattuu miellyttämään.

Kauanko olet ollut Kalenterimaniassa?
Muistaakseni vuoden 2017 kesästä saakka.

Oletko ollut kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?
Olen ollut useassakin miitissä, sekä isommissa että pienemmissä. Nykyään tuntuu että arki on niin hektistä, ettei miitteilylle liiemmin jää aikaa. Olisi silti kiva taas jossain kohtaa osallistua.

Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?
Muistoja on vaikka kuinka, joten hankala nimetä vain yhtä. Kaikkiin niihin liittyy kuitenkin ihanat ihmiset, joita olen saanut ryhmän myötä elämääni vaikka kuinka paljon.

Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut
Kirjoittaa kirjan! Ja osata vaikka mitä, kuten piirtää.

Terveiset
Ihanaa syksyä kaikille! Te teette meidän upean yhteisön, jatkakaa samaan malliin!

Inspiraationa värit – Carita

Ylläpidon torstaihaasteena on tällä kertaa inspiroitua väreistä. Lähestyin asiaa ensin miettimällä yhtä tai kahta väriä, joista voisin jotenkin hakea inspiraatiota. Mikään väri ei kuitenkaan suorilta aiheuttanut mitään mahtavia ideanpoikasia, joten jätin asian hautumaan. Sitten tajusin ajatella meneillään olevaa kesäkuuta, mikä tarkoittaa tietysti myös pride-kuukautta. Siitä se ajatus sitten lähti!

Toteutin haasteen käytössä olevaan A6-kokoiseen Wonderland 222 -kalenteriin, koska se on tällä hetkellä aikalailla ainut, johon olen saanut luovuuttani jollain lailla purettua. Maalaan jokaiselle alkavalle kuukaudelle kansilehden, ja tällä kertaa sattuikin niin onnekkaasti, että kesäkuun kansilehti ammotti edelleen tyhjyyttään. Kerrankin siitä oli hyötyä, etten ollut ehtinyt sitä tehdä.

Lähestyin pride-teemaa, yllätys yllätys, sateenkaaren värien kautta. Mielessäni ei ollut mitään tiettyä kuvaa, jonka haluaisin maalata enkä Pinterestin selaamisesta huolimatta sellaista löytänyt. Sitten keksin, että ei minun tarvitse välttämättä ajatella asiaa niin monimutkaisen kautta. Niinpä mielessäni alkoi siintää ajatus sateenkaaren värisestä taustasta.

Ryhdyin tuumasta toimeen ja laitoin tarvittavat värit paletille. Hetken vain ihastelin niitä siinä paletilla, sillä jostain syystä muovipinnalta pakeneva vesiväri on kiehtovaa katsottavaa. Teipattuani aloitussivun reunat washilla ryhdyin maalaamaan taustaa. Annoin värien tarkoituksella hieman sekoittua toisiinsa siitä kohtaa, missä ne vaihtuvat. Vesivärien kanssa kun on muutenkin vähän niin, että niitä on hankala kontrolloida paperilla. Maalasin jokaista sateenkaariraitaa pari kerrosta, jotta saisin riittävästi syvyyttä väreihin.

Jo pelkästään taustaväri ja kesäkuusta kertova kuukausitarra olisivat varmasti riittäneet osoittamaan, mistä on kyse, mutta pelkkä tausta tuntui vähän tyhjältä. En ole mikään piirtäjä, koska en ole koskaan oikein osannut piirtää, mutta en päässyt eroon ajatuksesta, että jonkinlaisen piirroksen tuo tausta kaipaisi.

Päädyin perhoseen. Hain riittävän yksinkertaisen perhoskuvan itselleni malliksi ja hahmottelin sen ensin lyikkärillä vesivärien päälle. Aika kauan sainkin hahmotella, jotta sain edes jotenkuten siitä sen näköisen kuin olin ajatellut. Ja sitten vain tussilla päälle.

Lopputulos on aika yksinkertainen, mutta toimii. Lisäksi tekeminen oli oikeasti hauskaa. Kerrankin tyydyin yksinkertaiseen ja sain tehtyä jopa sen näköistä jälkeä kuin halusinkin. Ehkäpä tulevaisuudessa hyödynnän tätä samaa taustaväri + yksinkertainen tussipiirros -tekniikkaa muissakin kuukausien kansinäkymissäni.

-Carita