Avainsana: ylläpidon postaus

Perjantaipäiväkirja – Terhi

Rakas päiväkirja,

Paljon on asiat muuttuneet viimeisimmästä kirjoituksesta. Elämän sisältö ei sinänsä ole niinkään muuttunut, mutta elämä on silti tavallaan muuttunut. Avioero tuli lainvoimaiseksi joulukuun alussa ja elämä on alkanut eri tavalla rullata eteenpäin. Uudet kokemukset, uudet ihmissuhteet ja onnellisuuden muodostuminen pienistä palasista, ovat olleet niitä pieniä, mutta isoja, asioita tältä syksyltä.

Vuosi 2023 on kokonaisuudessaan ollut raskas ja opettavainen. Tärkein oppi on ollut se pieni itsekkyys, jonka olen kaivanut sisältäni. Unelmien jahtaaminen jatkuu ja uusien unelmien luominen on käynnistynyt. Asiat järjestyvät, alan löytää uuden itseni ja elämä jatkuu kaikkien vaikeuksien jälkeenkin. Sen tajuaminen, että alkuvuoden hankaluudet on voitettu ja elämässä mennään eteenpäin, on ollut syksyn mittainen matka. Tavallaan sitä on etsitty myös itseään, mutta samalla jatkettu elämää. Tämä tunteiden kirjo on ollut valtava – helpotusta, onnistumista, surua, iloa, omien kokemusten vahvistamista ja kaikkea tuolta väliltä. Ennen kaikkea olen ylpeä itsestäni, kun tajusin, etten jaksa ja tein asialle oikeasti jotain.

Mielenterveys on kestänyt hyvin tässä mukana. On toki ollut vaikeita hetkiä, hetkiä, joina vaikeat tunteet ovat nousseet pintaan ja hetkiä, joina itku ei ole ollut kaukana. Mutta itse masennuksen oireita ei ole ollut ja olenkin lopettanut lääkityksen keskusteltuani lääkärin kanssa asiasta. Nyt on menossa neljäs kuukausi ilman mielialalääkkeitä ja alkuvaikeuksien jälkeen voin todeta, että selvisin!

Juuri tällä hetkellä odotan joulua innolla! Olen aina ollut jouluihminen, mutta jokaisena vuonna ei joulun odotus ole tuntunut samalta. Tänä vuonna taas joulu tuntuu ihanalta, helpottavalta ja ajalta, jona saa rauhoittua ja olla läheisten kanssa. Ihan vuoden parasta aikaa!

Vuodelta 2024 odotan uusia kokemuksia, ihania muistoja, kasvua ja valloittavia hetkiä. Tuleva vuosi tulee olemaan täynnä muutoksia, opettavaisia kokemuksia ja paljon uutta. Luotan siihen, että kaikki tulee menemään hyvin. Elämä antaa, tai ottaa, juuri sen verran kuin on tarve.

Halauksin, Terhi

Kalenterimatkani – Terhi

Ihanaa torstaita kaikki! On minun aikani tarttua torstain haasteeseen. Muiden ylläpitäjien kalenterimatkasta voit lukea täältä.

Minun kalenterimatkani on alkanut jo teini-ikäisenä, jolloin tutuiksi tulivat niin Pop&Rock- ja Demi-kalenterit. Tuunailin kansista oman näköiseni, kun valmiit kuvat eivät miellyttäneet itseäni. Oli myös Soodaa ja kalenteria, jossa sai itse valita kannen kuvan sekä yksi Karvinen-kalenteri! Eli voisi sanoa kalenteriharrastuksen alkaneen vuonna 2003!

Värikoodaus tuli tutuksi Ajaston Wega-kalenterin kanssa ammattikorkeaopintojen aikana. Usean vuoden ajan, ehkä kahden tai kolmen, ostin Wegaan uudet sisukset ja käytin kansia uskollisesti. Sitten löytyi Personal Planner! Oi sitä riemua, kun sai itse suunnitella kalenterin ja sen kannet. Kansiin päätyikin kollaasi tärkeistä ihmisistä ja asioista, joista olin kiitollinen.

Kalenterimanian löytymisen aikaan mulla oli käytössä sekä Personal Planner että Bullet Journal, jota tein itselleni sopivin metodein. Pian saapuivatkin kaikki muut kalenterit kokeiluun. Heidi Swapp, Travelers Notebook, Happy Planner ja Glitterin kalenteri. Sitten löytyi Burden Life Planner ja Ajaston ihana Project 365, jotka palvelivat hyvin. Mutta voi sitä onnea, kun ensimmäisen kerran löysin Happy Plannerin ja huomasin, että sitä oli vielä saatavana eri kokoisina! Voisi sanoa, että elin kalenterikriisin keskellä tietämättä, mikä oikeasti olisi se mun juttu.

Monen kokeilun jälkeen se hahmottui. Ymmärsin, etten voisi tulla toimeen vaakapäivien kanssa, vaikka niitä kokeiluja on tasaisesti kokeiltukin. Viimeisimpien vuosien kalentereista parhaiten itselleni ovat sopineet kalenterit, joissa on sivu päivälle tai pystynäkymä. Nämä yksityiskohdat tuskin tulevat muuttumaan seuraavienkaan vuosien aikana. Mukana on kulkenut vaihtelevasti myös erilaisia muistikirjoja ja vihkoja, jotka ovat sisältäneet päiväkirjoja, erilaisia kokeiluja, listoja sekä tällä hetkellä kalenterimaisia piirteitä päivälistausten muodossa.

Se oma tyyli koristella ja merkitä asioita ylös, muuttui myös vuosien aikana. Tarrahuumassa tarroja oli joka lähtöön ja kaikki merkittiin värikoodauksen jälkeen tarroilla. Oli pyykki- ja tiskitarraa, salitreeneille omat tarransa, tarrat työlle ja vapaa-ajalle. Kun siihen tarrojen maailmaan löysi, oli sieltä vaikea päästä pois. Mutta kaikki tämä washiteippeineen ja muunlaisine koristeluineen on tuonut minut tähän hetkeen. Oma tyyli muuttuu ja muovautuu silti kokoajan, mutta peruspilarit ovat ehkä jo hallussa. Saattavat nekin muuttua tässä lähivuosina.

Tietysti kalenterimatkaani varjostavat mielenterveyden keikkuminen, elämään kuuluneet muutokset ja oman tiensä etsiminen. Mitä mä haluan tehdä, mitä mä oikeastaan olen ja mihin haluan keskittyä. Näkyvät ne kalenterissakin erilaisina kokeiluina, pitkinä tyhjinä jaksoina sekä ostomaniana, kun kaikki oli saatava. Onneksi ainakin ostomaniasta on päästy, vaikka kokeilut tuskin loppuvat koskaan ja tyhjät jaksot ovat osa elämää. Siltikin tämä 20 vuoden kalenterimatka on ollut opettavainen, ihana ja täynnä oivalluksia, kohtaamisia sekä onnistumisia.

Halauksin, Terhi