Vuosi 2023 on ollut minulle todellinen kalenterikaaoksen vuosi. Marraskuussa 2022 aloitin Hobonichi Weeksin ja se onkin ainoa kalenteri, joka on pysynyt mukana menossani, jossa vain muutos on pysyvää. Huvittavinta tässä lienee sekin, että inhosin Weeksiä vielä 2022 kesällä – vuoden 2022 Weeksiä käytin ehkä kolme viikkoa. Nykyisessä, vuoden 2023 Weeksissäni olen sen sijaan pysynyt vuoden joka ikisen viikon tähän saakka.
Muita kalentereita Weeksin ohella minulla onkin sitten ollut, vaikka muille jakaa. Weeksin lisäksi olen kokeillut tänä vuonna Hobonichilta A6 Techoa englanninkielisenä sekä A6 weekly supplementia eli ”supia”.
Näiden lisäksi olen testannut rengasplannereita neljässä eri koossa: mini, pocket, pocket+ ja personal. Tietysti olen ostanut jokaiselle nahkakannet – minikoossa jopa useammat.
Traveler’s Notebookista on ollut käytössä kaksi kokoa: passport ja standard. Olen kokeillut myös bujoa niin Zequenzin A7-kokoiseen paksuun muistikirjaan, kuin A6-kokoiseen Wonderlandiinkin. Mukana on pyörinyt myös Ajaston Note Mini, joka onkin söpö pieni kaveri.
Vuodelle 2024 ostin Hobonichilta supin, Weeksin ja Mega Sneaker Weeksin, Aura Estellen weeks avec –tyyppisen plannerin sekä Sterling Inkin passport-kokoisen plannerin.
En edes halua laskea, miten paljon rahaa olen tähän harrastukseen käyttänyt, ajasta puhumattakaan. Onneksi nyt, vuoden 2023 loppupuolella, sain myytyä pois niin Aura Estellen, Sterling Inkin kuin Mega Weeksinkin. Normaalin Weeksin lahjoitin kaverilleni, joka on vähintään yhtä sekaisin kalentereidensa kanssa kuin minäkin. Tällä hetkellä siis ensi vuoden plannereiden osalta jäljellä ovat Hobonichin A6 weekly supplement-kalenterina ja Wonderland222-muistikirja päiväkirjana / bujona. Tosin tietysti aloin heti katumaan Mega Weeksin myyntiä, joten saa nyt nähdä sitten…
Weekly Supplementiin mahtuu kaikki tarvittava
Yksi iso syy huomattavaan vaiheiluuni on ikuisuuskysymys: haluanko kaiken yksiin kansiin vai olisiko monta kirjaa sittenkin parempi? Toinen syy on, että kyllästyn nopeasti – heti, kun kalenteri on ns. valmis, eikä tuunattavaa ole, alkaa katseeni harhailla kirjahyllyssä pönöttäviin aarteisiin. Tällaisesta kalentereiden vaihdosta, tai ”planner hoppingista”, väistämättä kuitenkin seuraa se, että jossain vaiheessa informaatiota katoaa. Ja sehän on koko kalenteriharrastuksen antiteesi – kalenterin perimmäinen tarkoitus, kun ainakin itselläni on se, että se pitää minut ajan tasalla.
Weeksiin mahtuu journalointiakin, mutta se on tosi korkea
Mitä sitten olen oppinut kaikesta tästä sekoilusta? Ensinnäkin sen, että olen ensisijaisesti funktionaalinen kalenteroija. Kauniista aukeamista ei ole minulle mitään hyötyä, jos haluamani informaatio ei mahdu koristeiden joukkoon. Toiseksi en ole niin funktionaalinen, että haluaisin katsella pelkkää kynää ja paperia 365 päivää vuodessa – jonkin verran koristeita täytyy olla. Kolmanneksi en pidä tyhjistä sivuista tai tyhjästä tilasta, joten tulen toimeen paremmin pienempien kuin suurten kalentereiden kanssa. Neljänneksi – saan ihan minkä tahansa systeemin toimimaan, jos vaan haluan.
Matkalla Irlantiin minulla oli mukana neljä planneria…
Vuodelle 2024 tärkeimmät kriteerini – näin ajoissa, pari kuukautta ennen vuoden vaihtumista – ovat olleet paperin laatu, toiminnallisuus, kannettavuus ja koko sekä tuunattavuus. Sen vuoksi kalenterikamppailun voitti Hobonichi sup, joka on todella ohut ja pienikokoinen, mutta kokoonsa nähden varsinainen tilaihme. Eikä sekään tietysti haitannut, että tämä kalenteri maksoi kokonaiset 11 euroa (Suomessa saatavilla My Indie Co:sta ja Paperimurusta) ja että minulla oli sille sattumalta valmiina hienot Harry Potter –aiheiset kannet.
Päiväkirjaa, tai journalointia, supiin ei kuitenkaan mahdu. Sen vuoksi supin kaveriksi jäi Wonderland222 A6-kokoinen 192-sivuinen muistikirja, johon olen aiemmin tehnyt bujoa kesäkuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Tästä varmaan huomaatte, kuinka menestyksekkäitä bujokokeiluni ovat olleet… En ole ihan vielä tottunut Wonderlandiin journalin ominaisuudessa, mutta aion sinnikkäästi yrittää, vaikka Weeks vielä kummitteleekin takaraivossa.
Tuossa vaan osa vuoden 2023 plannereista
Entä miksi Weeks, jota olen uskollisesti käyttänyt marraskuun 2022 ja tämän päivän välillä jatkuvasti, hävisi supille? Korkeuden takia. Tykkään pienistä käsilaukuista, joten Weeksin korkeus muodostui joskus ongelmaksi. En halua reissatessani käyttää aikaa käsilaukun järjestelyyn, jotta kalenteri menee sinne juuri oikeassa kulmassa ja saan vetoketjun kiinni. Jos Weeks olisi olemassa A6-kokoisena, se olisi aivan täydellinen.
Toivon, että vuosi 2024 tuo minulle paitsi vähemmän kalenterisekoilua, myös enemmän säästyneitä pennosia, kun en ole jokaisen kalenterin kohdalla ostohousut jalassa. Tämän suhteen Instagram on todella petollinen paikka, mutta se onkin jo toisen postauksen aihe… Millä perustein sinä valitset kalenterisi?
Tänään sukelletaan digitaalisen planneroinnin maailmaan ja vastataan digiplanneroinnin usein kysyttyihin kysymyksiin!
1. Yleistä digiplanneroinnista
K: Mikä on digitaalinen planneri?
V: Yksinkertaisesti selitettynä digitaalinen planner on pdf-tiedosto, jossa on linkkejä tiedoston eri osiin. Digiplannerit eivät siis ole omia sovelluksiaan.
K: Eihän pdf- tiedostoa voi noin muokkailla! Miten homma siis oikein toimii?
V: Muokkaukset, kuten kirjoitus, valokuvien tai koristelujen lisääminen tai esimerkiksi tekstin yliviivaus, tehdään pdf-tiedoston päälle. Ne ovat siis pdf-tiedostosta irrallisia elementtejä, joita voi siirtää, suurentaa ja muokata. Pdf-tiedostossa olevia asioita ei voi pyyhkiä pois, mutta ne voi peittää piirtämällä tai lisäämällä niiden päälle jotain. Alla olevissa kuvissa näet tyhjän plannersivun (eli pelkän pdf-tiedoston yhden sivun). Myöhemmin näet saman sivun eri tavoin koristeltuna ja niin, että pdf:n osioita ja otsikoita on peitetty.
V: Pääosin digiplannereita käytetään tabletilla, mutta käyttö puhelimella tai tietokoneella on mahdollista. Suurin osa vinkeistä, neuvoista, kuvista ja ohjeista, joita digiplanneroinnista löydät, on kuitenkin suunnattu tableteille, ja sillä plannerin käyttö on monin tavoin helpointa ja luontevinta.
K: Tabletissani/ puhelimessani/ tietokoneessani on valmistajan kalenteri. Onko tämä siis sama asia?
V: Ei. Laitteesi kalenteri on sovellus, joka synkronoi tietoja eri laitteiden välillä, voi päivittyä nopeasti hyvinkin eri näköiseksi, muistuttaa sinua tapaamisestasi, mikäli olet niin toivonut ja niin edelleen. Digitaalinen planner on pdf-tiedosto ja muistuttaa toiminnallisuuksiltaan enemmän paperikalenteria: Ei paperikalenterisikaan soittele perään. Osassa ohjelmia voit kuitenkin tehdä merkintöjä digitaaliseen kalenteriisi (Applen ja Googlen kalenterit) poistumatta digiplanneristasi.
K: Millaisia ohjelmia tai sovelluksia tarvitsen?
V: Digiplanneria käyttääksesi tarvitset ainoastaan sovelluksen, jolla voi annotoida (eli tässä tapauksessa tehdä merkintöjä) pdf-tiedostoja. Pdf-tiedosto, eli käyttämäsi kalenteripohja, on periaatteessa sama kaikissa sovelluksissa. Sovellus on kuitenkin se, joka määrää, mitä kaikkea voit tiedostollesi tehdä, joten ei ole ollenkaan sama, millä sovelluksella digiplanneroit. Vinkkejä yleisesti käytetyistä sovelluksista löydät tämän postauksen lopusta. Sovelluksista osa on ilmaisia, osa kertamaksullisia ja osa kuukausimaksullisia tilauksia.
K: Toimiiko tämä minun tabletissani/ puhelimessani/käyttöjärjestelmässäni?
V: Tähän kysymykseen on melkein mahdotonta vastata tyhjentävästi ja pomminvarmasti. Yleisin ja käytetyin käyttöjärjestelmä digiplanneroijien keskuudessa on iOs Applen iPadilla, mutta myös Android-pohjaisilla tableteilla planneroijia on. Eri laitteita, malleja, käyttöjärjestelmäversioita ja muuttujia on kuitenkin niin valtavasti, että kysymykseen voi olla vaikea vastata.
K: Onko ohjelmistossa X ominaisuus Y, kun näin jonkin videon, jossa…
V: Saman sovelluksen toiminnallisuus voi olla eri iOs- ja Android-käyttäjillä, joten sovelluksista puhuttaessa on tärkeää huomioida, millä käyttöjärjestelmällä suosittelija sovellustaan käyttää. Sovellukset ja ohjelmistot myös päivittyvät taajaan, joten YouTube-video parin vuoden takaa saattaa olla täysin vanhentunut tai edelleen hyvinkin ajantasainen.
K: Minulla on tabletti, mutta ei kynää sille. Onko kynä pakollinen?
V: Ei! Kynässä on valtavasti hyviä puolia, mutta kyllä kynättömänkin kannattaa digiplannerointia testata! Silloin plannerissa tulee olemaan enemmän fontteja, kun taas kynän käyttäjä voi hyödyntää fonttien lisäksi käsin kirjoitettua tekstiä. Itse en enää kynästäni luopuisi.
K: En tiedä, olisiko tämä juttu minua varten. Miten voisin kokeilla?
V: Aloita ilmaisista sampleplannereista ja ilmaisista sovelluksista! Digiplanneroinnissa montaa asiaa voi jollain tavalla kokeilla ennen ostoa, joten rahaa ei tarvitse käyttää eikä ostaa sikaa säkissä. Osa sovelluksista on ilmaisia tietyin rajoituksin, jolloin esimerkiksi osa ominaisuuksista ei ole käytössä tai vaikkapa uusien muistikirjojen määrää on rajoitettu ilmaiskäyttäjille. Kannattaa hyödyntää ilmaisia sovelluksia tai kokeiluja varsinkin alussa, kun vasta testailet, olisiko digiplannerointi sinua kiinnostava juttu. Vinkkejä ilmaisista sampleplannereista postauksen lopussa.
Passion plannerin kokeiluplanner, jota on koristeltu muun muassa Noteshelf 3-sovelluksen kautta saaduilla ilmaisilla kuvapankkikuvilla.
3. Digiplannereiden, -tarrojen ja fonttien hankinta
K: Mistä voin ostaa plannerin/ tarrat/ muuta?
V: Tuotteet ladataan verkosta, digitaalisia tuotteita kun ovat. Monilla tekijöillä on oma kauppa, mutta moni suunnittelija toimii myös Etsyssä. Osan tuotteista voi ladata rajattoman määrän kertoja, osassa on esim. kolmen kerran rajoitus latauksille (myyjän palvelimelta laitteelle).
K: Onko plannereita erilaisia, vai onko kaikissa digiplannereissa samat osiot?
V: Erilaisia on aivan rajattomasti! Kuten fyysisissäkin kalentereissa, erilaisia variaatioita on yhtä monta kuin suunnittelijoitakin. Erona fyysiseen planneriin on, että poistaa ja lisätä sivuja nopeasti, helposti ja melkein määrättömästi. Digiformaatissa voin myös yhdistää samaan tiedostoon monia asioita ja linkkejä.
K: Voinko tehdä mieleiseni plannerin itse?
V: Voit! Yksinkertaisimmillaan voit alkaa käyttää tyhjää muistikirjaa bujon tapaan, ja tehdä suosikkiaukeamapohjista kuvat tai tarrat, joita sitten kopioit sivulta toiselle. Joissain sovelluksissa tiedoston sisäinen linkityskin onnistuu! Voit myös tehdä itse varsinaisen pdf:n, jota sitten käytät plannerpohjana. Tällöin teet pdf-tiedoston jossain ohjelmassa, ja lopuksi linkität osiot keskenään. Voi olla, että linkitys pitää tehdä eri ohjelmassa. Pienen tiedoston tekeminen ei ole vaikeaakaan! Kokeilin tätä itsekin nettiohjeen avulla, Canvan ilmaisilla elementeillä. Sain aikaiseksi tiedoston ja linkit toimivat, mutta laajemman kokonaisuuden tekeminen vaatii huolellista etukäteissuunnittelua ja voi olla hyvin työlästä ja aikaa vievää. Plannerpohja tehdään siis eri ohjelmassa, kuin missä lopulta käytät planneria.
K: Miten saan tarroja, washeja ja muita koristeita?
V: Ostamalla, käyttämällä ilmaiseksi ladattavissa olevia koristeita tai tekemällä itse. Useat koristeet ovat pohjimmiltaan läpinäkyvällä taustalla olevia kuvia, jotka ovat png-muodossa. Itse tekeminen on nykyisellä tekniikalla helppoa. Tekijänoikeudet on kuitenkin syytä muistaa, kun alkaa itse tekemään tarroja! Esimerkiksi Canvalla on selkeät ohjeet, missä ja miten heidän elementtejään saa käyttää.
K: Mistä saan fontteja, joita käyttää plannerissa?
V: Voit käyttää digiplannerissasi kaikkia laitteellesi asennettuja fontteja. Ilmaisia fontteja voi ladata netistä luvallisesti lukuisilta sivustoilta, ja monet digituotteiden myyjät myös myyvät tekemiään fontteja muutaman euron hintaan. Kannattaa huomioida ladatessa tai ostoa harkitessa, että kaikissa fonteissa ei välttämättä ole ääkkösiä mukana.
Zinnia-nimisessä sovelluksessa on valmiita fontteja, tarroja ja tekstejä valittavaksi.
4. Mahdollisuus muokata, tulostaa ja synkronoida
K: Tykkään käyttää indexiä/ pistesivuja/ mood trackereita/ mitä ikinä. Onko niitä digiplannereissa?
V: Voi olla! Osassa plannerpohjia nämä ovat valmiina, ja osaan voit lisätä mieluisat itse joko kuvina tai uusina sivuina. Pistesivuja, tyhjiä pohjia ja viivallisia sivuja on tarjolla suoraan lähes kaikissa sovelluksissa.
K: Löysin plannerin, josta pidän, mutta haluaisin pari sivua eri järjestykseen. Onnistuuko tämä?
V: Luultavasti. Tämä riippuu käyttämästäsi sovelluksesta. Monet sovellukset mahdollistavat sivujen uudelleenjärjestelyn, mutta eivät kaikki.
K: Löysin plannerin, josta pidän, mutta haluaisin tulostaa sen. Onnistuuko se?
V: Juu ja ei. Mikään ei estä sinua tulostamasta planneriasi, mutta digiplanneria ei ole suunniteltu tulostettavaksi. Se eroaa siis merkittävästi tiedostoista, jotka myydään printattavaksi, vaikka nekin ovat usein pdf-muodossa. Printattavaksi suunnitelluissa tiedostoissa sivujärjestys on toimiva kaksipuolista tulostusta ajatellen, ja tiedostossa on esimerkiksi merkittyjä leikkuumerkkejä. Digikäyttöön suunnitellussa tiedostossa näin ei ole, ja tulostaminen kaksipuoleisena saattaa olla hankalaa tai lähes mahdotonta.
V: Voit! Tallenna (export) haluamasi osa tiedostoa ja tulosta pois!
K: Käytän Applen / Googlen kalenteria. Voinko synkronoida tuon kalenterin digiplannerini kanssa?
V: Vastaus on vahva ehkä! Tämä riippuu todella paljon käyttämästäsi sovelluksesta ja plannerista. Automaattisesti ja aina synkronointi ei kuitenkaan ole mahdollista. Useimmiten integraatio vaikuttaisi olevan digiplannerista sähköiseen kalenteriin, muttei välttämättä toisinpäin. Joissain sovelluksissa ja plannereissa ei ole ennalta tehtyä integraatiota, mutta se on mahdollista tehdä käyttämällä esim. Applen Shortcutia, jolloin voit digiplannerista poistumatta lisätä merkinnän Applen tai Googlen kalenteriin. Tämä on kuitenkin asia, joka vaihtelee paljon sovelluksittain ja voi muuttua nopeastikin. Todella moniin digiplannereihin vaikuttaisi tulevan integraatiomahdollisuuksia vuoden 2024 plannereihin ensimmäistä kertaa!
Zinnian tarroilla ja fonteilla koristeltu aukeama.
5. Vinkit, plussat ja miinukset
K: Ovatko tämän postauksen vinkit vedenpitäviä, satavarmoja ja muuttumattomia tästä iäisyyteen?
V: Eivät missään nimessä. Tutki asioita itse, googlaa ja kysy netin kalenterikavereilta! Sopivuuksiin ja toimivuuksiin vaikuttaa niin moni asia, että ainakin minun tietoni ovat lopulta vain sivistyneitä arvauksia.
K: Mitkä ovat digiplanneroinnin plussat ja miinukset sinun mielestäsi?
V: Parasta on valokuvien helppo käyttö, muokkausmahdollisuudet ja se, että omaa lempparifonttia tai -tarraa voi monistaa ja käyttää loputtomiin. Ikävintä se, että tekniikka ei aina ole yhtä luotettava kuin perinteinen paperi eikä digikynä vastaa oikeaa mustekynää tai lempparitussia mitenkään. Hyvää on myös se, että voi olla luova vaikka junamatkalla, ilman askartelutavaroita ja sotkua.
K: Mitä planneria sinä käytät?
V: Tähän asti? En mitään valmista säännöllisesti. Olen käyttänyt tähän asti Goodnotesia muistikirjan tapaan, sekä monenlaisille muistiinpanoille että esimerkiksi neuleohjeille. Just nyt? Ensi vuodelle hankin julkaisualesta Rylee Autumn bujotyyppisen plannerin, jossa teemaa voi vaihtaa vaikka kuukausittain! Sen mukana tuli tiedostot myös marras- ja joulukuulle, joten pääsen käyttämään sitä heti. Sovelluksista kokeilin Zinniaa kokeilujakson verran. Se oli todella hieno, mutta en nyt päätynyt maksamaan siitä, vaan käytän planneriani Noteshelf 3:lla.
K: Tulipa paljon asiaa! Miten siis pääsen alkuun?
V: Lataa joku sovellus ja jonkin plannerin kokeiluversio. Siitä se lähtee. Kokeile, ihmettele, testaa, piirrä, pyyhi ja lataile.
Osa ohjelmista on vain iOs:lle, osa vain Androidille ja osa molemmille. Samankin ohjelman hinta ja ominaisuudet vaihtelevat käyttöjärjestelmästä riippuen. Tässä muutama yleisesti käytetty.
