Kategoria: DoubleTuesday

Kalenterimanian jäsenen kirjoitelma tiistaisin. Joskus jopa kaksi! Tuplatiistai!

Esittelyssä Katjan TN passport

Oikein kivaa päivää just sulle. Tervetuloa tutustumaan TN passport (traveler’s notebook) planneriini.

Aiemmin olin henkeen ja vereen Happy Planner Mini Dashboard -intoilija, en voinut kuvitellakaan, että käyttäisin ikinä mitään muuta kalenteria. Tykkäsin kirjoittaa to do -listoja ja niitähän minulla riitti, oli boksi koulupäiville, toinen koulutehtäville, perinteinen to do -lista, ruokakaupan puutelista ja olipa boksi iäkkään tätini asioillekin.

Opiskelujen päätyttyä syyskuussa 2022, menin töihin ja parissa kuukaudessa huomasin, että HP Mini oli aivan liian suuri tarpeisiini muuttuneessa elämäntilanteessa ja kaipasin muutosta. Olin käyttänyt jo syksyllä TN Passportia travel- ja gratitude plannerina ja aloinkin miettimään, josko se toimisi myös main plannerina. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja suunnittelemaan ja tilaamaan kalenteriin vihkoja ja kivoja pikku ”härpäkkeitä”.

Kannet tilasin Etsystä HappyJournalingNK:lta. Ensin tilasin itselleni vihreät ja myöhemmin vielä sinapinkeltaiset, aavistuksen rusehtavat kannet. Tykkään keltaisista enemmän, värit on mun juttu. Pienenä miinuspuolena pidän sitä, ettei siinä ole kynälenkkiä, mutta ongelman sain ratkaistua sillä, että saan helposti pujotettua Pilot Frixion kynän (joka on muuten lempikynäni planneroinnissa) klipsin takakannen taskuun ja kuminauhan avulla se pysyy hyvin paikoillaan. Muuten sanoisin, että kannet on 10/10. Sopivan napakat mutta ei kuitenkaan liian jäykät. Toimisi myös lompakkona sillä etukannessa on taskut muutamalle pankkikortille.


Vihkoja olen hankkinut eri Facebook-kirppiksiltä, lisäksi kansien mukana tuli muutama vihko. Parhaimmiksi olen todennut ruutuvihkot. Siihen on helppo kirjoittaa, mulla tahtoo olla vikana se, että blanko paperille kirjoittaessa teksti lähtee joko nousemaan tai laskemaan paljon. Vihkot olen päällystänyt lahjapaperilla. Se on nopea ja helppo tehdä ja saa taatusti mieluisat kannet. Kuukausivihkossa minulla on päällä musta pitsi, sitä tosin ei ole kiinnitetty vihkoon ja sen saa helposti siirrettyä toisen vihkon päälle. Ostin sen Facebook-kirppiksiltä ja pienensin sen TN passportiin sopivaksi, alun perin se taisi olla pocket-kokoinen.

Plannerissani on kolme vihkoa, yksi kuukausiaukeamille, toinen viikkoaukeamille ja kolmas muistiinpanoja varten. Kuukausiaukeamaan kirjoitan tapaamiset ja tärkeät muistettavat asiat. Tyhjiksi jääviin päiviin laitan tarroja, mietelauseita tai jotain mitä tapahtui sen päivän aikana. Kuukausiaukeamien jälkeen vihkossa on paljon tyhjää tilaa, saa muuten antaa vinkkiä mitä sinne voisi tehdä. Tällä hetkellä siellä on vain menkat&migreeni- ja pistoslääkityksen seuranta. Viikkoaukeamat teen yhdenlaisella dashboard-tyylillä. Pystypäivillä päivälaatikko olisi aivan liian kapea ja vaakapäivät ei vaan toimi minun main plannerissa (kokeilin vaakapäivää yhden viikon ajan ja olin menettää hermoni sen kanssa). Muistiinpanovihkoon kirjoitan mitä mieleen juolahtaa, on se sitten ruokakaupan puutelista tai pikaisesti jotain muistiin laitettavaa asiaa.

Plannerissa on muovitasku-insertti, joka tuli kansien mukana. Säilön siinä tarroja ja klemmareita sekä freebie-tarra-arkkeja. Tulossa on myös Etsystä tilattu kankainen lompakkoinsertti, nähtäväksi jää kuinka kätevä se on.

Maanikkona minulla on tietysti plannerissani erilaisia ”härpäkkeitä”, klemmareita, sticky noteseja, journaling-kortteja. Journaling-kortit, sticky notesit ja kannen mustan kukan olen tilannut The Rosey Life Plannerilta, klemmarit on suurin osa eräältä kanssamaanikolta, joka ystävällisesti lähetti ne minulle. Oliblockit tilasin Euroopan jälleenmyyjältä ja onhan ne ihanat. Kunnollinen magneetti saa sen pysymään hyvin paikoillaan. Tärkein kaikista härpäkkeistä on tietysti Travelers Companyn oma klipsi. Sen avulla sivut saa pysymään tuunatessa satavarmasti auki.

Tällä varustuksella on nyt menty toukokuun alusta lähtien ja tunnustan että olen täysin rakastunut pikku TN passportiini. Pienenä se kulkee kätevästi mukana, eikä vie käsilaukusta paljoa tilaa. Muunneltavuus on myös plussaa, vihkojen ja erilaisten inserttien paikkoja voi vaihtaa mielensä mukaan. Pisteiksi annan täydet 5 tähteä.

-Katja

Yondu-bujo

Olen aina innostunut oppimaan uutta, etenkin paperiaskartelun saralla. Viime kuussa osallistuin päivän mittaiselle kirjansidontakurssille, jossa opin tekemään ns. kopti-sidonnan. 

Kurssin jälkeen olenkin sitonut jo useamman pienen kirjasen, pitääkseni uutta taitoa yllä. Olen yrittänyt aina uutta kirjasta suunnitellessa miettiä, mihin tarkoitukseen tämän vihon teen, jotta en huku tarpeettomiin pieniin muistikirjoihin. Tässä postauksessa esittelen yhtä kirjasta, nimittäen uudelle kissanpennullemme tekemääni bujoa.

Meille muutti maine coonin pentu, ja rotukissan hoitoon liittyy vähän enemmän yksityiskohtia, kuin olen tottunut. Kasvattajalta tuli loistava infopaketti hoitoon liittyen, mutta tällaisena kalenteri-ihmisenä halusin ruokinta- ym. ohjeet käsinkosketeltavaan muotoon. Samalla bujo tulee toimimaan myös mukavana muistokirjana. 

Kanteen valitsin kevään taidegrafiikan tunneilla syntyneen kuivaneulatyöni, mallina Yondu-pentumme 8-viikkoisena.

Seuraavaksi ohjelmassa oli materiaalien valinta. Sidoin kirjaan viisi paperinippua, joihin valitsin pistepaperia, blankoa luonnoskirjapaperia, sekä piristykseksi kauniita kuviopapereita kertyneistä kokoelmistani. Kansina käytetään paksumpaa kartonkia, joiden reunat värjäsin mustetyynyllä hankaamalla. Lisäksi tykkään laittaa kirjan kiinni pysymisen avuksi nauhat. Ja koska olen innokas kierrättäjä, minulla on vanha mekko leikattuna sopiviksi kangaskaistaleiksi.

Kansien valmistelu jatkui liimaamalla valitut kansipaperit paikoilleen, ja valmistelemalla paperit sopivan paksuisiksi nipuiksi. Tein kaavapaperin materiaalien rei’ittämisen avuksi, ja sitten pääsikin naskali töihin. Jokainen paperinippu rei’itetään keskiaukeamiltaan valmiiksi, ompelun helpottamiseksi, sekä toki myös kansikartongit.

Ompelu tapahtuu vahatulla langalla, mikä helpottaa nippujen paikallaan pysymistä. Neulana kätevin on kaareva neula. Yhden neulan ketjupistosidoksella syntyy kaunis neulosjälki kirjan selkään, minkä vuoksi minua ei häiritse sidonnan näkyviin jääminen tällä sidontatekniikalla.

Ja siinäpä se prosessi sitten olikin. Sidonnan ompelun jälkeen tuntuu vähän hassultakin, että tässäkö se nyt oli, ja tänne pitäisi muka uskaltaa omia harakanvarpaita raapustaa?! 

– Susanna