Kategoria: DoubleTuesday

Kalenterimanian jäsenen kirjoitelma tiistaisin. Joskus jopa kaksi! Tuplatiistai!

Kun mini tuli taloon

Keväällä Kalenterimanian Suvi ihastutti julkaisullaan, jossa oli tuunaillut pientä söpöä kalenteriaan. Allekirjoittaneen oli pakko heti kurkkia kommenteista minkäs merkkinen kalenteri olikaan kyseessä. Ajaston Note mini 2023, sehän se!

Eräässä jäsenpostauksessani kerroin, miten minun vuoden 2023 kalenterikokoonpano oli nyt täydellinen Hobonichi Cousinin ja Weeksin myötä. Siitä huolimatta ihastuin tuohon Suvin pieneen lilaan kaveriin siinä määrin, että ryhdyin tuumailemaan olisiko kolme kalenteria liikaa omaan hektiseen elämään. Selkeästi vastaus oli ei, ei ole liikaa, ja näin Ajaston Note mini tuli taloon ilahduttamaan arkea. Enkä ole katunut!

Loppuvuodesta 2022 asti minusta on kuoriutunut vannoutunut Hobonichien ystävä ja hyppy tavalliseen, suomalaiseen kalenteriin tuntuu jopa ajatuksen tasolla tosi vieraalta. Mutta minin kanssa tätä vierastamista ei ollut ollenkaan, vaan se tuntui tutulta, turvalliselta ja helpolta heti siitä asti kun se pitkän, piinallisen odottelun jälkeen saapui. Oikeastihan odotteluun meni ehkä viikko, mutta niin innoissani olin, että sekin tuntui jo ikuisuudelta!

Hobonichi Weeksini oli tarkoitus kulkea mukanani joka paikassa, mutta koristeluvimmani vuoksi se on pursunut jo sellaiseksi ettei sen mukana kantaminen ole enää järin käytännöllistä. Mini sen sijaan on oikeasti mini ja sujahtaa kevyesti vaikka taskuun.

Mitäpä sitten on minin kansien välissä? Koska tilaa on vähän, niin eipä juuri muuta kuin menot ja vähän to do-listan tynkää. Mutta eipä se muuta tarvitsekaan!

Se on oikeastaan myös se juttu miksi tykkään ministä. Koska tilaa ei oikeasti ole hirveän paljoa, niin pelkät menojen merkinnät menee jo miltei koristelusta. Washit olenkin tämän kanssa jättänyt kokonaan syrjään ja varsinaiset koristukset hoituu lähinnä tekemistä kuvaavilla tarroilla sekä hahmoilla.

Euroviisujen finaaliviikolla toki piti vihertää kalentereita myöten (GO KÄÄRIJÄ!) ja sekin hoitui minissä ihan vaan Stabilolla. Yksinkertaista mutta nättiä silti!

Rakastuin minin pienuuden ja selkeyden lisäksi myös väriin. Tyttömme sai maaliskuussa nimekseen Lila, joten väriä on täytynyt tunnustaa vähän joka asiassa.

Kalenteriryhmien lisäksi olen esitellyt miniä muissakin ryhmissä välillä ja tosi paljon on heti tullut kyselyjä, että mikä kalenteri ja mistä sellaisen saa. Tosi moni siis rakastunut heti ensisilmäyksellä eikä kyllä suotta!

Eipä ole tästä kaverista juuri mitään huonoa sanottavaa, jos nyt ei tämän enempää muutenkaan kerrottavaa, joten kuvat puhukoon puolestaan! Oikein näppärä kaveri pystyillä viikonpäivillään, pienillä kuukausinäkymillään ja valmiilla pyhäpäivillään. Suosittelen tätä ihanuutta kaikille, jotka kaipaavat oikeasti kompaktia kalenteria mukana kuljetettavaksi.

Nauttikaahan kesästä, kovin on nättejä ilmoja pidellyt!
-Piritta

Tuunatut rasiat

Terve taas, Helmi U kirjoittelee tällä kertaa blogiin tuunailuhommista! Esittelen päällystämiäni pahvisia suklaarasioita, jotka sopivat mainiosti pikkusälän säilöntään työpöydällä. Minulla ei ole kunnon hyllykköä tai tarjoilukärryä kätteni ulottuvilla, ja työpöydän laatikot ovat jo täynnä. Toimivamman puutteessa kätken askartelumateriaalejani suklaa- ja kirjepaperirasioihin.

Rasioiden tuunaus on palkitsevaa monella tavalla. Kierrätysmateriaalit ovat ilmaisia, jos jätettä syntyy muutenkin erilaisista kulutustuotteista, pieni paperitavara pysyy ojennuksessa, saan silmääni miellyttävän sisustuselementin työskentelypisteelleni ja ennen kaikkea päästän kauneimmat materiaalini oikeuksiinsa palatsini julkisivulle. En varsinaisesti hilloa, mutta kätkemäni askartelujutut unohtuvat nopeasti, ellen näe niitä aika ajoin. Tuunatut säilytysrasiat ovat kuin katalogi konttorini helmistä.

Rasiapohjat ovat Pandan Juhlapöydän konvehtirasioita ja yksi kirppikseltä ostamani metallinen keksirasia. Wiener Nougat -rasiat ja vastaavat litteät ja laakeat pahvikuoret ovat myös mainioita. Kuvien rasioiden kyljissä hyödynsin eniten skräppipapereita ja washiteippejä, mutta olen myös maalannut ja decoupage-kuorruttanut joitakin laatikoita.

Suunnilleen 30cm×30cm kokoiset skräppipaperit ovat ihanimpia. Nämä isot neliönmuotoiset paperit ovat yksittäisinä korkeintaan kahden euron hintaisia, verkkokaupoissa usein tarjouksessa hinta voi olla 0,5 – 1 euron luokkaa. Lähetys postitse maksaa kuitenkin roimasti, joten tilaan kerralla parikymmentä erilaista arkkia. Jos paperin molemmat puolet ovat kauniit, käytän ne kummatkin. Paperin saa halki kynsillä varovasti avaamalla ja repimällä vieläkin varovaisemmin. Aloitan kulmasta, ja revin paperin kuvapuolia erilleen hitaasti useammasta kulmasta ja sivusta. Näin paperin saa ohuemmaksi, jolloin se taipuu helposti esimerkiksi lahjapaperimaisesti rasioiden ympärille. Useimpien skräppipapereiden kuvapuolet ovat kuin kalvot, jotka pysyvät hyvin ehjänä, mutta sisus on höttöisempää ja saattaa kutittaa sormia. Alle 100g paksuisia en halkaise. Ohuuden lisäksi suuri pinta-ala kasvattaa kuvan repeytymisen riskiä halkaistessa. Tuunaamissani bokseissa olen ensin leikellyt sopivat paperipalat ja pyöristänyt kulmat leikkurilla, sitten vasta halkaissut ne. Kiinnitin irralliset kartonkipalat kullekin syrjälle lahjapaketointityylin sijaan.

Käytin kiinnittämiseen paperiliimaa ja reunoihin vahvaa kaksipuoleista askarteluteippiä. Päällyspaperien reunat eivät käytössäni pysyisi siististi alhaalla, joten teippasin reunat kiiltävällä läpinäkyvällä teipillä. Kontaktimuovissa on kokemukseni mukaan heikompi liimapinta, ja mattapintaisesta ”näkymättömästä” teipistä en pidä sen sormituntuman takia. Teippi rikkoo projektin estetiikkaa, mutta se saa kelvata!

Kiersin parin rasian ympäri kauniita washiteippejä koristeeksi. Nekin teippasin kiinnitysteipeillä aloilleen, sillä washit eivät menesty käytössä samoin kuin koristeena. Suosikkiwashini edustuspinnoilla ovat foilatut Simply Gildedin Stardust-teipit, Willwan holografiset kuut ja Fox & Cactuksen mystiset aiheet. Näillä eväillä kannustan sinuakin lopettamaan hilloamisen juuri tänään! Kauneimmat washit, tarrat ja paperit kuuluvat ihasteltaviksi, ei hypisteltäviksi. Toivottavasti paperien halkominen aiheutti edes lievää hilpeyttä, jos se ei sinua aivan inspiroikaan. Kiitos lukemisesta, ja ihanaa alkavaa kesää!

-Helmi U.