Searching for "siirtokuva"

Lehtileikkeestä kollaasipaperia pakkausteipillä

Dingbats Pro muistikirja on saatu yhteistyössä Vihkokaupalta.

Pakkausteippi on yllättävän monikäyttöinen tuote. Virallisen käyttötarkoituksensa lisäksi olen sillä viimeksi tehnyt itse tarroja ja nyt bongasin taas hauskan DIY-vinkin Instagramia selatessani. Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen! Tarvitset tätä varten pakkausteippiä, lehtileikkeitä ja laakean astian, johon laitat vettä. Pyyhe on myös suositeltava lisävaruste, jotta valmiit tekeleet saa helposti kuivumaan.

Aloitin koko homman sillä, että leikkasin lehdestä itselleni suikaleita, joista tulisi sitten kollaasipaperini. Teippi asetellaan haluaman kuvan päälle: jos teippi ryppyyntyy, ei hätää, sillä se tuo kivasti eloa kun kuva ei siirrykään täydellisesti. Jos haluat teippiä leveämmän kuvan, ota huomioon se, että seuraavassa vaiheessa kuva tulee hajoamaan teipin mukaisesti, mutta onneksi kuivumisen jälkeen kuva on mahdollista saaada taas kasaan!

Nyt, kun leikkeet on valmiina teipattu ja leikattu, on aika kaivaa sopiva astia vedelle. Itse käytin matalaa lasista uunivuokaa tähän vaiheeseen. Veden lämpötilalla ei ole niinkään väliä, itse käytin kylmähköä vettä, mutta hätäisimmät voivat halutessaan keittää veden prosessia nopeuttaakseen. Leikkeet laitetaan veteen likoamaan hetkeksi.

En katsonut kellosta aikaa, mutta annoin varmaan 5-10 min paperien levätä vedessä. Tämän jälkeen aloin hinkuttaa toiselta puolelta paperia irti. Koska lehtileikkeeni olivat kiiltäväpintaista paperia, sain alkuun hinkuttaa yllättävän kovaa ennen kuin paperi lähti irtoamaan. Pelästyin myös alkuun, että koko kuvan siirto oli epäonnistunut, kun valkoinen ei tartu teippiin samalla tavalla kuin muut värit. Tässä vaiheessa kuva tulee myös ”halkeamaan” eli katkeamaan teippien yhdistymiskohdasta, mikäli kyseessä on pakkausteippiä leveämpi kuva ja vaatinut useamman suikaleen teippiä.

Kun koko tausta oli tyhjänä paperista, nostelin suikaleet harson päälle kuivumaan. Teipin kiiltävä pinta ei kuivu kovin nopeasti, joten pidin toista pyyhettä lopulta kaikkien suikaleiden päällä, kun olin saanut kaikki käsiteltyä. Muista siivilöidä käytetty vesi ennen pois kaatamista, jotta saat estettyä paperin menemisen viemäriin.

Huomasin kuivumisen aikana, että suurimpaan osaan teipeistä oli jäänyt sinertävän valkoisia (oletettavasti liimapinnan aiheuttamia) läiskiä paljon jäljelle. Muutaman kerran kun toistin vedessä hinkutuksen, joskin talouspaperia ja nukkaamatonta liinaa (molemmat veden alla) vuorotellen käyttäen, päästiin tästä ongelmasta eroon. Se on myös varmasti tekijästään kiinni, häiritseekö itseä, koska teipin kiiltävällä pinnalla näitä ei näkynyt.

Itse tykästyinkin enemmän teipin tarrapuolen kuvaan, sillä siitä puuttui teipin oma kiilto ja kuva näytti hieman utuiselta ja kuluneelta. Alla olevassa kuvassa on vierekkäin sama pätkä eri päin. Kauheasti värisävyä ei lopulta ole, ja nämäkin ovat varmasti makukysymyksiä. Teippiin jää myös pieni tahmea pinta tarrapuolelle, mikäli aikoo käyttää suikaletta kiiltävä pinta paperia vasten. Itse ohitin tämän ongelman käyttämällä kiinnitykseen matta gel mediumia, jolla samalla sivelin ohuen kerroksen kuvan päälle.

Ja pitihän luonnollisesti päästä käyttämään näitä ensimmäisiä itse tehtyjä kollaasipapereita myös art journaliin. Näiden säilytys tulee olemaan oma haasteensa toki, sillä teipin tahmea pinta tuppaa tarrailemaan vielä paikka paikoin kiinni, joten suosittelen joko käyttämään kollaasipaperin lähes heti taikka liimaamaan suikaleet hieman isompaan tarrakirjaan.

Oletko päässyt kokeilemaan tätä tekniikkaa aikaisemmin? Tämä oli lopulta niin paljon helpompaa, kuin aluksi odotin! Mukavaa keskiviikkoa kullekin ja ryhmässä nähdään!

– Laura S.

Muuttuvat suunnitelmat

Onneksi bujoillessa suunnitelmien muutos ei ole mikään ongelma. Ainakaan itselle, kun kyllästyn nopeasti asioihin yleisesti ottaen muutoinkin. On kalentereissa kokeiltu vaaka- ja pystypäivät. Viikon jako dutch doorilla kahdelle aukeamalle, että saa päiville enemmän tilaa, tai viikolle enemmän asiaa, täyteen tuunatut sivut vs. hyvin minimalistiset sivut. Jokaisella on ne omat hyvät ja huonot puolensa, mutta pääasia, että tyylin tai pohjan vaihto on bujossa tosi helppoa ilman, että aikataulutus, se kalenterin pääasia, sekoaa.

Olin siis miettinyt jo aikoja sitten, että huhtikuu minulla tulee olemaan ”pääsiäiskuukausi”, ja tehnyt kuukausiaukeamankin sillä periaatteella valmiiksi. Ihan vain jättämällä nyt tilaa muutamille pääsiäismuna kuville, joita oletettavasti pääsiäistä ennen mainoksista löytyy. Tai ihan vain pääsiäistipuille/ pupuille / rairuohoille ym. Saksien lisäksi tarvitaan vain liimapurkkia. Viikkoja en tehnyt vielä, kun halusin antaa ajan kulua hiukan.

Sitten iski flunssa ja sitä kautta väsymyskin. Silmiä särki ja muutoinkin oli heikohko olo, en edes miettinyt mitään tuunailuja. MUTTA just siihen sopivasti sain ystävältä aivan mahtavan yllätyksen: pussukallisen erilaisia hänen askartelemiaan stanssikuvioita, niin johan lähti mielikuvitus liikkeelle ja innostus ottaa ne KAIKKI heti käyttöön! Hurjan paljon vaivaa nähty näitten ihanuuksien eteen, ja arvostan sitä tosi paljon! Ihana ystävä!

Ja niitähän ON, siis aivan hurja määrä toinen toistaan kutkuttavampaa käytettävää! Osa olisi mahtavia ihan korttiaskarteluunkin, mutta niitä enää hyvin harvoin teen, niin käytän varmaan ihan kaikki nyt bujoiluun. Tallensin kaikki mappiin, omiin lokeroihinsa, turvaan uteliailta lemmikeiltä, ja selasin sitä edestakaisin pitkän aikaa. Voi sitä ideoiden tulvaa, mikä niistä tuli, en meinannut millään päästä irti mapista. ”Tuota teen, ja tuon ainakin, aloitan tuosta, tai sittenkin ehkä tuosta”…

Eihän siinä enää mitkään flunssatkaan pystyneet estämään tätä innostusta, kun oli levitettävä tuunauskamat kalenterin, kynien ja mappien kera ympärille. Liimaputkilot käyttöön. Itsellä ollut nyt hetken periaate, että pyrin tekemään yhden kuukauden viikot samalla tyylillä, vaikka silti hieman toisistaan poikkeaviksi, omalla luonteella en samanlaista jaksaisi tehdäkään, saati kauaa katsoa, tylsistyisin. Väliin vähän isommalla vaivalla, jos on aikaa ja innostusta, välillä todella simppelisti ja nopeasti. Tämä on nyt aika hyvin toiminutkin. Eli ei mitään sellaista vuoden pysyvää teemaa, mutta samankaltaisuutta yhden kuukauden osalta. Nyt se huhtikuun värikäs pääsiäisteema vaihtuikin lähinnä kissateemaksi, mutta onhan sillä pääsiäisnoidallakin kissa?! Heh! Jos väkisin haluaa alkuperäisen suunnitelman teemasta pitää kiinni.

No, onneksi bujoilussa ei ole mitään ”tyylipakkoa”. Joskus kannattaa vähän pinnistellä, ettei tee koko vuotta yhteen putkeen, niin kuin itsellä välillä pakkaa homma kulkemaan. Innostuksen tullen pitäisi ehkä keksiä joku toinen juttu, mihin purkaa itseään, koska materiaalit eivät ainakaan kesken lopu. Valintana tussit, värikynät, vesivärit, leimat, washit, pet-teipit, kiiltokuvat, tarrat, siirtokuvat, kartonki die-cutit, vellumit, kuviopaperit, lehdistä/mainoksista leikatut kuvat, ja mitäköhän vielä unohdin… Ja nyt nämä stanssikuviot vielä kaiken päälle. Kaikki niin houkuttelevaa!

Suunnitellaan, muutetaan suunnitelmia, jotta päästään suunnittelemaan taas! -Birgit