Avainsana: Carita

Esittelyssä – Voi hyvin joka päivä

Kaupallinen yhteistyö Otavan kanssa

Sain ilokseni Otavalta testiin pirteän Voi hyvin joka päivä -viikkopäivyrin. Päivyrin tarkoitus on motivoida ja kannustaa kohti terveellisempiä elämäntapoja ja auttaa edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tässä postauksessa esittelen, mitä kaikkea päivyri pitää sisällään ja miten sitä voi käyttää.

Ensimmäiseksi kirjan alussa on lyhyt johdanto ja selkeät ohjeet päivyrin täyttämiseen. Ohjeiden tarkoitus on auttaa pääsemään alkuun, mutta ei kertoa yksityiskohtaisesti yhtä ainoaa tapaa käyttää päivyriä. Alkuun on myös listattu konkreettisia esimerkkitavoitteita, jotka auttavat edistämään omaa hyvinvointia ja terveyttä. Niitä voi halutessaan hyödyntää sellaisenaan tai keksiä kokonaan omia tavoitteita.

Sitten itse päivyriin. Voi hyvin joka päivä on päiväämätön, mutta siinä on numeroidut viikot 1-52. Näin ollen sen täyttäminen on helppo aloittaa vuoden alusta, mutta päivämäärät eivät kuitenkaan sido tekemään niin. Itsekin aloitin oman kirjani täyttämisen vasta helmikuussa.

Viikkoaukeama koostuu jokaiselle päivälle varatuista päiväbokseista ja oikeassa laidassa olevasta viikkoseurannasta. Seuranta sisältää edistysmittarin, viikon tavoitteen ja sen arvioinnin sekä  kohdat viikon suurimmalle haasteelle, suurimmalle saavutukselle ja viikon tavalle.

Ohjeistuksen mukaan edistysmittariin voi valita neljä erilaista seurattavaa tavoitetta. Oma tulkintani on, että näitä kyseisiä tavoitteita on tarkoitus seurata pidempiaikaisesti, kenties jopa viikkopäivyrin alusta loppuun. Edistysmittarin täyttötavan voi valita itse. Itse päädyin pienen pähkäilyn jälkeen värittämään palkkia aina sen verran, kun koen jokaisella viikolla edistyneeni ja merkkaamaan vielä edistymistä suunnilleen kuvaavan prosenttiosuuden. Jokapäiväinen tavoitteessa onnistuminen johtaisi siis palkin kokonaan värittämiseen ja täyteen sataan prosenttiin.

Pidempiaikaisten tavoitteiden lisäksi jokaiselle viikolle valitaan yksi tavoite tai tapa, jota halutaan silloin erityisesti työstää. Ohjeen mukaan samaa asiaa kannattaa pitää mukana ainakin pari viikkoa, jotta sen ehtii kunnolla omaksua ja vaihtaa vasta sitten, kun on onnistunut mielestään riittävän hyvin.

Viikkoseuranta suositellaan täytettäväksi joka sunnuntai. Tällöin on hyvä tarkastella kaikkia viikon mittaan tehtyjä merkintöjä ja tehdä kokonaisarviointi viikon onnistumisesta. Samalla voi jo asettaa uudet tavoitteet seuraavalle viikolle.

Päivyrin viikkoaukeamat ovat selkeitä ja värikkäitä ja jokaiselle päivälle on sopivasti merkitsemistilaa. Itse innostuin koristelemaankin aukeamia hieman, tosin lähinnä lisäämällä vähän washia ja yksittäisiä tarroja päivälaatikoihin sopiviin kohtiin. Kirjan viikkoaukeamat eivät ole keskenään samanlaisia, vaan niiden värit ja asettelu vaihtelevat jonkin verran viikosta toiseen, mikä luo täyttäjälle kivasti sitä ajatusta, että jokainen viikko on uusi ja erilainen eikä päivyrin täyttäminen käy tylsäksi.

Viikkoboksien ja viikottaisen seurantapalkin lisäksi viikkoaukeamilla on erilaisia vinkkejä ja muistutuksia, jotka kannustavat kokeilemaan uusia asioita ja haastamaan itseään. Ne saattavat liittyä mm. syömiseen, rentoutumiseen tai liikkumiseen. Vinkit ja haasteet ovat tarkoituksella pieniä ja yksinkertaisia, jotta niihin olisi helppo tarttua mahdollisimman usein.

Viikkoaukeamien lisäksi Voi hyvin joka päivä -kirja sisältää myös erilaisia hyvinvointi- ja terveystavoitteita tukevia lisäsivuja, kuten mielialatrackerin, kauppalistapohjan ja lautasmallipohjan. Suurin osa pohjista on tarkoitettu kopioitaviksi, jotta niitä voi käyttää halutessaan vaikka joka viikko.

Kirjan lopussa on myös useampi sivu eri teemoihin jaettuja tarroja. Tarroja voi käyttää halutessaan omien tavoitteiden ja saavutusten merkkaamiseen. Sivuilla esiintyvissä vinkeissä ja haasteissa on myös monesti joku symboli, joka löytyy tarroista. Näin on helppo merkata jokin päivyrin tarjoamista uusista asioista kokeilluksi tai laittaa etukäteen merkintä jollekin päivälle, jotta muistaa palata siihen myöhemmin. Kaikille tarroille ei välttämättä ole yksiselitteistä tulkintaa siitä, minkä asian merkkaamiseen ne on tarkoitettu, mikä antaa päivyrin täyttäjälle myös vapauden käyttää niitä juuri siten kuin itse haluaa.

Kokonaisuutena Voi hyvin joka päivä -viikkopäivyri on mielestäni toimiva. Sen eri osaset tukevat toisiaan ja tarjoavat monipuoliset eväät kohti kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia. Kirjassa on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, että se sopii tueksi lähestulkoon kaikenlaisiin terveys- ja hyvinvointiprojekteihin, oli sitten kyse suuremmasta elämäntapamuutoksesta tai vain halusta saada jotkin tietyt osa-alueet omassa arjessa toimimaan paremmin.

Selkeän ohjeistuksen vuoksi kirjassa on helppo päästä alkuun. Raamit eivät kuitenkan ole liian tiukat, joten päivyrin täyttämiseen on myös mahdollista käyttää omaa mielikuvitusta ja sitä on helppo muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Kirkkaat värit ja positiivisuus houkuttelevat tarttumaan kirjaan ja pitämään sitä mukana omassa arjenhallinnassa.

-Carita

Ylläpidon Carita esittäytyy

Minä täällä hei!

Olen Carita, 27-vuotias punatukkainen hölösuu ja Kalenterimanian ylläpidon tuorein vahvistus. Seitsemän vuotta Espoossa asuttuani olen jo varsin espoolaistunut, mutta syntyjäni ja sydämeltäni olen turkulainen. Pääkaupunkiseudulle minut johdattivat alunperin opiskelut ja tänne myös sitten jäin.

Asun yhdessä avopuolisoni kanssa, ja suunnittelemme häitä syksylle 2019. Meidän kanssamme kodin jakavat koira, kissa ja kaksi viljakäärmettä. Työkseni teen verkkomarkkinointia suuressa terveysteknologia-alan yrityksessä.

Harrastan monenlaista liikuntaa kuntonyrkkeilystä seinäkiipeilyyn ja kokeilen mielelläni jatkuvasti uusia lajeja. Rakastan pitkiä kävelyjä metsässä ja tarvitsen aamukahvini saadakseni päivän kunnolla käyntiin. Vaikka olen syntynyt alkukeväästä, on lempivuodenaikani ehdottomasti syksy, jolloin kaikkialla on niin kaunista, värikästä ja tunnelmallista. Minä olen myös se tyyppi, joka itkee tv-mainoksille ja heittää useamman tyhjän shampoopullon pois yhtä aikaa, jotta niillä ei olisi yksinäistä roskiksessa.

Luen paljon kirjoja ja kirjoitan itse myös kaikenlaista päiväkirjasta runoihin ja (keskeneräisiin) kirjaviritelmiin. Kiireiden keskellä ei aina meinaa jäädä aikaa kaikille harrastuksille, mutta ensi vuonna aion herättää sisäisen runotyttöni henkiin aivan uudella tavalla. Otan avuksi vastikään hankkimani Hobonichin, joka sopii mielestäni täydellisesti runojen kirjoittamiseen.

Minun kohdallani kalenteriharrastus alkoi bujoilusta kesällä 2017, kun törmäsin kyseiseen termiin sattumalta netissä. Tutkittuani sitä hieman lisää olin hetkessä vakuuttunut, että se olisi aivan minun juttuni. Kalenterimaniaan liityin samana syksynä tietämättä vielä silloin, miten suuri osa elämääni tuosta Facebook-ryhmästä tulisi.

Aluksi pysyttelin enemmän taka-alalla ihmettelemässä ja ihastelemassa muiden upeita kalentereita. Ryhmän lämminhenkinen ja kannustava ilmapiiri vei kuitenkin mukanaan, ja pian huomasinkin jo kirjoittelevani siellä lähes päivittäin. Aluksi kuvittelin, etten tarvitsisi muuta kuin bujoni, mutta kummasti mieli muuttui kaikkien houkutusten ja inspiroivien ideoiden keskellä. Hankinkin sitten melko nopeasti Happy Planner Minin, ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Nyt reilun vuoden jälkeen etsin yhä itseäni kalentereiden osalta. Planner peace kuulostaa utopistiselta ajatukselta, vaikka taidankin pyrkiä alitajuisesti sitä kohti. Toisaalta haluan kalentereiltani käytännöllisyyttä, mutta samalla olen myös sen verran levoton ja helposti mieltäni muuttava persoona, että koen tarvitsevani vaihtoehtoja.

Ensi vuodelle minua odottavat Classic-kokoinen Happy Planner ja jo aiemmin mainitsemani A6-kokoinen Hobonichi. Jälkimmäisen avulla toivon tosiaan elvyttäväni rakkaan runoiluharrastukseni. Olen myös vakaasti päättänyt olla luopumatta bujosta tai HP Ministä, joten aloitan uuden vuoden melkoisella kokoonpanolla. Mielenkiinnolla odotan, mihin suuntaan mikäkin kalenteri lähtee ja onnistunko löytämään jonkinlaisen tasapainon näiden kaikkien välillä. Mainittakoon, että olen myös melkoinen muistikirja-addikti ja minulta löytyykin monenlaisia muistikirjoja eri tarkoituksiin. Ainakaan ei lopu tekeminen kesken!

Löytäessäni Kalenterimanian viime syksynä en osannut kuvitellakaan, mihin se minut veisi ja mitä se minulle antaisi. Vuodessa olen päässyt osaksi ainutlaatuista yhteisöä ja tavannut uusia ihania ihmisiä. Nyt viimeisimpänä olen päässyt osaksi aivan käsittämättömän upeaa yp-tiimiä.

Kalenterimania on myös opettanut minulle armollisuutta itseäni kohtaan. Joskus lopputulos ei ole halutunlainen, mutta ei se välttämättä ole silti huono eikä epäonnistumiseen tarvitse ainakaan jäädä kiinni, vaan aina voi yrittää uudestaan. Välillä saattaa huomata luoneensa jotain mielenkiintoista ja täysin uutta ihan vahingossa! Mikä parasta, tämä harrastus elää mukana juuri siihen suuntaan, mihin sitä haluaa itse viedä.

Nähdään ryhmässä!

<3: Carita