Avainsana: jäsen

Writer’s Notebook eli kirjoittajan muistikirja

Mikä siis on Writer’s Notebook eli niin sanottu kirjoittajan muistikirja? Itse ajattelen sen olevan idea- ja vinkkipankki kirjoittamisen tueksi. Toisin sanoen se on se pikku kirjanen, joka ainakin yrittää pitää inspiraatiosi hallinnassa – jollain tasolla. Kirjoitatpa sitten blogia, runoja, romaania, novelleja, päiväkirjaa – ihan mitä vain, voi Writer’s Notebookista (käytetään myös termiä Writer’s Journal) olla sinulle hyötyä. Alkuun pääset ottamalla esille vihkon ja kynän. Niin minäkin aloitin, kunnes sitten homma lähti käsistä kuin telkkä pöntöstä. Ei se A5-kokoinen ruutuvihko ollutkaan enää yhtään inspiroiva eikä kiva eikä kestänyt kasassa.

Nykyään minun Writer’s Notebookina toimii A6-kokoinen musta Leuchtturm1917. Pieni ja kompakti kirjanen, joka kulkee menossa mukana Priman Traveler’s Journalin hellässä huomassa. Tämä yhdistelmä kulkee mukanani kaikkialle. Kyllä, bullet journal voi joskus jäädä kotiin, mutta tämä ei.

Writer’s Notebookin lisäksi kansien välistä löytyy pieni vihko osoitteille ja syntymäpäiville, suttuvihko, johon kirjoitan ”äkkiä muistiin” -asiat sekä mixed media -vihko matkamuistoille. Löytyy elokuvalippuja, pääsylippuja konsertteihin ynnä muita pieniä kivoja lippusia ja lappusia. Takakannessa olevassa vetoketjullisessa taskussa säilytän lyijytäytekynää ja washisampleja. Alla olevassa kuvassa näkyvät tarrat sujautan Leuchtturmin omaan taskuun.

Mitä tuonne Writer’s Notebookiin sitten oikein voi laittaa? Vaikka jotain seuraavista:

  • listoja erilaisista asioista (unelmat, haaveet, oivallukset, asiat jotka tekevät sinut onnelliseksi/iloiseksi/surulliseksi, lempi kirjasi/kappaleesi…)
  • nimiä, joista pidät ja kuvaus, millainen henkilö nimestä tulee mieleen (kirjailijat > henkilöiden ideointi)
  • ajatelmia
  • sanontoja
  • laulujen sanoja
  • runoja
  • kirjoitushaasteita
  • muistoja
  • lyhyitä tarinoita
  • sivustakuultuja keskusteluita
  • kehuja
  • lehtileikkeitä
  • valokuvia

Minulla on tapana kirjoittaa ylös kuulemiani hauskoja lausahduksia ja näkemiäni asioita/tilanteita. Näistä saa ammennettua hyvin pohjaa omiin teksteihin. Ja yleensä ne kuningasideat tulevat mieleen työmatkalla tai kaupan kassajonossa. Tällöin on hyvä olla menossa mukana musitikirja, johon kirjoittaa idean äkkiä muistiin. Ideaan on hyvä palata sopivampana ajankohtana, kun se on kirjoitettu ylös eikä se näin ollen pääse unohtumaan. Kirjoitusjumin vaivatessa otan apuun jonkun listattavista ideoista ja alan vain kirjoittaa. Jumi katoaa kuin itsestään vain ja ainoastaan sillä, että kirjoittaa jotain muuta kuin sitä työn alla olevaa tekstiä. Okei, joskus on nukuttava yön yli, mutta yleensä tämä mielen harhauttaminen toimii.

Itse käytän Writer’s Notebookia pääsääntöisesti blogitekstien ideapankkina ja runojen kirjoittamisen tukena. Lyhyitä tarinoita kirjoitan omaksi ilokseni kirjoitushaasteiden innoittamana. Tosin nyt olen kirjoitellut tekstejä enemmän niin, että niitä voi yhdistellä keskenään ja siitähän syntyisi novellinpoikanen… Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Onko sulla oma Writer’s Notebook tai haaveiletko sellaisen aloittamisesta?

Terkuin,
Pirre

Kaisan Personal Planner

Olen aina tykännyt askarrella ja näperrellä. Keräsin vuosia kiiltokuvia 90-luvulla ja koristelin niillä kortteja.

Kalenteri on aina jossain muodossa kuulunut arkeen hyvin tiiviisti. Vasta, kun näin Miljan överityylillä tuunatun kalenterin, ymmärsin että minulta on jäänyt täysin tajuamatta, että voin yhdistää askartelun ja kalenterin! 

Hankin silloin itselleni Carpe Diemin A5-kokoisen kalenterin ja tuunaus lähti käsistä. Pian huomasin, että aika ei riitä, sairastelin paljon ja tuunailu väheni. Lopulta myin Carpe Diem -kannet kirppiksellä pois. Ja se harmitti, koska se oli vähän sellainen ainoa henkireikä ja piristys. 

Piristystä kuitenkin ilmestyi yllättäen, kun minulla kävi onni ja voitin Kalenterimanian arvonnassa itselleni lahjakortin Personal Plannerille! Pystyin sen avulla tilaamaan itselleni kalenterin, joka olisi valmis, mutta kuitenkin täysin itse suunnittelemani ja jota voisi kuitenkin tietysti halutessaan sitten koristella. 

Useampi ilta meni koneen äärellä istuessa ja sommitellessa. Valmiita kansivaihtoehtoja oli useita kymmeniä hienoja, sai valita sisäpuolen sävyt ja kuviot, reunat, haluaako näkymän pystyyn vai vaakaan, lisäsivuilla ja ilman… Siis kaiken!

Lopulta itselleni valikoitui kansikuvaksi koirani Baloo ja takakanteen pääsi toinen koirani Huppa. Sisäkanteen valitsin ensin lempibändini laulun, mutta sen ollessa liian pitkä, vaihdoin sen lauseeksi yhdestä lempirunostani.

Sisäsivuille halusin lempiväriäni vihreää ja halusin koko viikon kerralla näkyviin. Halusin päiviin tarpeeksi tilaa, jotta niihin mahtuvat mm. omat työajat ja jutut tai jos haluaa tosiaan koristella, niin on varmasti tilaa. Lisäksi halusin pienet laatikot koirien treeniaikoja varten. 

Kalenteriin otin kuukausinäkymät sekä vuosinäkymät ja vuosinäkymät myös vuodelle 2020. Kalenterin loppuun valitsin paljon viivallista muistiinpanotilaa ja myös ihan tyhjiä sivuja. 

Yksi parhaista asioista on läpinäkyvä muovitasku, johon on saanut asioita talteen. Se on ollut kooltaan juuri sopiva. Lisäksi kannet ovat olleet hyvät ja kestävät. Niissä on erilliset muovisetkin vielä suojana. Sivut ovat tarpeeksi paksua paperia ja niille on ollut miellyttävä kirjoittaa. Mukana tuli myös koodi, tarroja ja viivain/sivunjakaja, jonka värin sai valita. Sain valita myös kannet kiinnipitävän kuminauhan sävyn.

Olen pitänyt kalenteristani siinä määrin paljon, etten ole halunnut sen yksinkertaisuutta peittää tuunailulla ja tämä kalenteri on ollut itselleni se less is more -vaihtoehto. Ja olenhan saanut jo tilausvaiheessa tuunata vaikka kuinka! Sivut olisivat voineet olla värikkäät tai kuviolliset, olisi voinut hullutella vaikka miten paljon.

Ja ehkä vielä teenkin niin, sillä tähän tykästyin sen verran syvästi, että ensi vuodelle tilaan uuden!

-Kaisa