Avainsana: kalenterimanian kirppis

Mini-rakkautta

Kalenterimanian Facebook-ryhmässä on viimeaikoina vilahdellut yhden, jos toisenkin kuvia ihastuttavista Happy Planner Mineistä. Vaikuttaa siltä, että kalenterimieltymykset ovat kausittaisia ja kesä on selvästi ollut Minin kulta-aikaa. Tilasin omani kesällä Heidin Korttipajasta, kun kaipasin classic-kokoisen kalenterini rinnalle memory keeping planneria.

Mini on ehtinyt kulkea mukanani Heinäkuusta lähtien niin Helsingissä kuin Tampereen Tapahtumien yön miitissä Suomalaisessa kirjakaupassa. Pienestä koostaan huolimatta kansien sisään mahtuu kesälomareissut, keikkamuistot ja miittitaltioinnit. Kalenterimanian kirppis-ryhmästä ostamieni Deluxe coverien sisään saa mukavasti sujautettua muutaman tarra-arkin ja washisamplen, jos kalenterin mielii ottaa mukaan seikkailuille.

Ajoittain mielessä on käynyt ajatus, mitä jos siirtyisin vallan kokonaan miniin ja enkä ostaisi ensivuodelle classic-kokoista kalenteria ollenkaan. Toisaalta olen mieltynyt kittien käyttöön, eikä miniin kuitenkaan saa kaikkea merkittyä, joten unohtakaa mitä juuri sanoin.

Mielessä on käynyt myös vaihtoehto, jos siirtäisin muistojen kirjaamisen classiciin ja mini jatkaisi edelleen mukana kulkemista. Toisinsanoen kirjasin miniin päivittäiset check listit ja menot ja classiciin jälkikäteen ne asiat mitä todellisuudessa tapahtui. Kokonsa puolesta classic toimii varmasti paremmin muistoille ja jää vielä tilaa päiväkirjan pitämiseenkin.

Happy Planner -kaksikosta ja minusta tulette kuulemaan vielä.

xoxo Nanna

Kotiäidin oma aika

Hyppäsin mukaan sceneen odottaessani esikoistani kesällä 2018. Jo aiemmin olin seuraillut, ihastellut ja kadehtinut internetissä bujoilijoiden ja muiden kalenterityttöjen kauniita kansia ja sivuja (ja taskuja, herra mun vereni ne taskut!). Mutta tässä vaiheessa itselläni ei olevinaan ollut aikaa lähteä mukaan tähän touhuun. Sitten jäin äitiyslomalle heinäkuussa, silloin kaivoin kaikki hilloamani välineet, hankin vähän uusiakin ja olin valmiina aloittamaan – kunnes tuli elokuinen esikoinen.Taaskaan minulla ei ollutkaan enää aikaa.

Uusi vuosi toi kuitenkin uutta puhtia. Vauvanhoito alkoi pikkuhiljaa rutinoitua ja isimies ryhtyi varovaisesti ehdottelemaan, josko äiti haluaisi joskus vähän omaa aikaa, ”aloita vaikka joku uusi harrastus!”.

Ajatus bujosta vaihtui lennosta renkaisiin ja ostin kirpulta ensimmäiset personal-kokoiset kanteni. Keväällä kannet menivät vaihtoon löydettyäni rakkaan taivaansinisen Color Crushini, mutta sisältö säilyi kuitenkin samana. Aloin koota kansiini memory planneria, johon merkitsin yksinkertaisen arkeni kohokohtia; lapseni kehitysaskelia, neuvolat, kerhot ja kahvikutsut, mitä herkullista söin ja milloin oli kaunis sää. Mukaan lätkin antaumuksella tarroja, sillä nykyään pyrin välttämään kaiken hilloamisen – ei minulla ole tilaa semmoiselle! Washiteipit saan kätevästi sampleina Facebookin kalenterikirppareilta sekä vaihdoista, jolloin valikoima pysyy hillittynä ja vaihtelua tulee sopivasti. Nautin sivuistani täysinä ja jopa hieman sotkuisina, leikin eri tekstauksilla ja väreillä. Foilia ja glitteriä samaan aukeamaan? Kyllä kiitos.

En tiedä, olisinko entisessä elämässäni koskaan saanut aikaiseksi aloittaa tätä harrastusta, mutta tähän elämäntilanteeseen en voisi kuvitella mitään sopivampaa. Saan kerran päivässä uppoutua omiin näperryksiini, ympäröidä hetkeksi itseni kauniilla asioilla ja luoda konkreettisen lopputuloksen, johon dokumentoituu ainutlaatuinen vaihe elämästäni visuaalisesti miellyttävällä tavalla. Kaupanpäällisenä elämääni pesiytyneen Maniaperheen mieletöntä henkeä ja tsemppiä unohtamatta!

-Laura A