Avainsana: Kalenterituunaus

Vihreää ja vaakapäiviä – Ajastomatkani kuulumisia

Kaupallinen yhteistyö Ajaston kanssa.

Ihanan kesäistä perjantaita! Pääsette kurkkaamaan, miten mulla sujuu Ajaston ihanan My Year 2022 kalenterin kanssa. Avaan teille myös fiiliksiä Ajaston Unika lukuvuosikalenterista, jonka kanssa edelleen tutustumme ja tutkimme yhteisen matkamme rajattomia mahdollisuuksia. Aloitetaan kuitenkin tästä ihanasta vuosikalenterista, jonka esittelin teille maaliskuisessa postauksessa.

Osa saattaa hämärästi muistaa, miten otin eräänlaisen haasteen vastaan My Year kalenterin kanssa. Haaste ei liittynyt viikkoaukeamaan tai muutoinkaan kalenterin ominaisuuksiin, vaan siihen, että minä ja vihreä väri emme ole tulleet kovin sujuvasti toimeen aiempina aikoina. Nyt eletään jo heinäkuuta ja voin sanoa, että haasteen ottaminen todella kannatti! My Year vastaa hyvin pitkälti tämänhetkisiä tarpeitani kalenteriviidakossa eikä vihreä väri ole osoittautunut esteeksi millään tavalla. Sen sijaan kuukausittaiset yhteenvedot ja tavoitteiden asettamiset seuraavalle kuukaudelle ovat olleet tässä kiireisessä arjessa hankalia. Toisinaan olen saanut muutaman sanan kirjoitettua, mutta usein nämä sivut jäävät käyttämättä.

Toinen hauska yksityiskohta on koko vuoden tavoitteet, onnellisuuden pohtiminen ja muistilista, jotka löytyvät kalenterin alusta. Sain nämä täytettyä kuukausi sitten, kun vuotta oli jo puolet elettynä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Mainitsemisen arvoista lienee myös se, että viikoittaiset seurannat muun muassa nukkumisen, ulkoilun ja rentoutumisen saralla ovat olleet hyödyllisiä. Toisinaan koen stressiä siitä, etten ole ehtinyt/muistanut/jaksanut merkitä, miten nukuin. Nyt kesän ajaksi otinkin yhtenäisen linjan sen suhteen, etten merkitse tai edes yritä merkitä näitä ylös, jottei tulisi stressattua tästä.

Ihana lukuvuosikalenteri Unika tekee hieman samoja juttuja kuin My Year tuolloin vuoden 2021 lopussa: haastaa astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilemaan, miltä siellä tuntuu. Olen liputtanut pystypäivien puolesta, mutta pääsen kokeilemaan vaakapäivien toimivuutta Unikan kanssa. En malta odottaa, miten saamme yhteisen matkamme toimimaan. Onnistuminen My Year – kalenterin kanssa luo uskoa sille, että minä ja Unika selviämme vaakapäivistä helposti ja lähes mutkattomasti. Ainakin kokeilevat sivujen koristelut ovat onnistuneet melko hyvin, mutta aika näyttää matkan todelliset mutkat.

Mitä tästä ensimmäisestä puolesta vuodesta opimme? Ainakin sen, että itsensä haastaminen päättyy aina hyvin ja sen kautta oppii mukautumaan uusiin tilanteisiin sekä innostumaan väreistä, joista ei aiemmin niin pitänyt.

– Terhi

Jennin sanahaaste

Haasteen sanat: liike, makea, ilta, kruunu

Kun otin vastaan tämän ”kirjoitushaasteen”, olin lähes tervehtynyt. Lähes saman tien iski mikä lie pöpö. Ei ollut jaksamista tuunailla tai muutenkaan olla pystyssä. Olin siis lähes myöhässä enkä kehdannut enää peruakaan.

Kun alkaa miettimään sanoja, luulisi että tämähän on helppo homma, mutta eipäs ollutkaan. Olisi voinut tietenkin olla helppoa, jos olisin yrittänyt päästä helpolla tekemällä nopeasti ja tylsästi. Mutta mitä sitten teen? Pää lyö tyhjää, piirtäminen ei ole vahvin alani, haukkasinko kenties liian ison palan? Päätin silti kokeilla piirtämistä, mutta miten piirrän esimerkiksi sanan ”liike”? Olin aiemmin kirjoittanut sanat ylös valmiiksi pari kolme viikkoa aiemmin ja luonnostellut jonkunnäköisen kuvan. Päivät kuluivat ja viikot vähenivät, muutama päivä jäljellä…

Tässä piirrellessäni ideoita tuli lisää, kysyin välissä apua ja homma jatkui. Idea ja ajatukseni vaikuttivat hyviltä päässäni ja toivoin vain, että tämä toimisi myös paperilla ja kuvasta tulee mieleinen. Käytän bujoillessani ja kuvaillessani paljon tunteita: muun muassa laulunsanoja ja lainauksia, joten hyödynsin myös tässä niitä. Vaikeinta on ollut aloittaminen, tosin syynä ei ollut kiinnostuksen puute vaan pelko. Pelko siitä, että osaanko, pystynkö ja olenko tyytyväinen työhöni. Piirtämisen lisäksi haastetta oli tämän tekstin kirjoittamisessa, kun täytyi omin sanoin kuvailla tätä haasteen toteuttamista.

Kaikki tässä työssä oli niin uutta ja jännittävää. Olin poissa mukavuusalueeltani eli piirtämässä aikataulutettua valmista tehtävää. Kyseinen ”keinuva tyttö” -kuva oli tarkoitus olla vain luonnos luonnosvihossa, mutta olinkin niin tyytyväinen siihen, että päätin leikata ja liimata bullet journaliin. Mielestäni sivusta tuli loppujen lopuksi ihan hyvä, vaikkakin vähän tyhjähkö. Itsehän rakastan katsoa muiden ”superöveri” -tuunauksia ja bujoaukeamia, kirjaimellisesti tyhjiä kohtia ei ole. En ole vielä omassa bujossani oppinut saamaan täyteen ahdettuja ja ihania aukeamia ja sivuja. En ole saanut sellaista inspiraatiota, että uskaltaisin sitäkään vielä kokeilla. Pidin haasteesta paljon, mutta olisi tarvinnut pystyä aloittamaan aiemmin. Oli kiva miettiä toteutusideaa ja saada kuvaidea toimimaan.

– Jenni