Avainsana: rengasplanneri

Rengasmekanismi / TN asetaattiin

Kivaa keskiviikkoa! Keksin joku aika sitten miten voin muokata nidotuille (tai kierreselkäisille) muistikirjoille ja kalentereille tarkoitetuista kansista rengaskalenterille tai Traveler’s Notebookille kannet todella helposti. Tässä postauksessa esittelen pari eri kikkaa!

Olen erikseen tilannut rengasmekanismeja, jotta niitä voi vaihdella tarpeen ja mieltymysten mukaan, ja halusin laittaa sellaiset kauniisiin muistikirjan nahkakansiin jotka mulla on. Käyttämällä asetaattia taustana, ei kansiin itseensä tarvitse tehdä reikiä.

Rengasmekanismin pitää kestää liikuttelua ja pysyä jämerästi paikallaan, joten tähän kannattaa käyttää melko paksua asetaattia tai muuta tukevaa muovikalvoa. Minulla oli kuvioituja kauniita Stamperian koristeasetaatteja, joten ajattelin kokeilla kiinnittää rengasmekanismin niiden kanssa. Kuten aloituskuvasta näkyy, näissä nahkakansissa on vain sivutaskut joihin muistikirjan voi sujauttaa.

Asetaatti laitettaisiin näihin taskuihin molemmilta puolilta. Aluksi piti A4-kokoisesta arkista leikata A6-kansiin sopiva palanen.

Hetken mallailtuani sain mitat kuntoon. Käytin askarteluveistä ja viivotinta, kiinnitin myös asetaatin leikkuualustaan kiinni teipillä että leikkaus sujuu helpommin.

Selkeästi tukalin osuus oli takana ja päätin pyöristää kulmaleikkurilla A6-arkin reunat, etteivät sivun terävät nurkat vahingoita nahkakansia, kun laitan sen taskuihin ja otan sitä pois.

Sitten tarkistin, että muovi oli oikean kokoinen ja se sujahtaisi mukavasti kansien sisään. Ensiyritys ei ollut onnistunut, joten jouduin hieman viilaamaan reunoista muutaman millin pois.

Kuten kuvasta näkyy, asetaatti sujahti lopulta mukavasti taskuihin. Nyt täytyisi vain laittaa rengasmekanismi siihen kiinni. Tällaiset vaihtomekanismithan siis ruuvataan yleensä kansiin kiinni, joskus takana saattaa olla joku tukiranka, mutta omassa tapauksessani asetaatti ajoi sen asian. Mallasin renkaat kohdilleen ruuvien reikien kohdalta ja tein pienet merkit jonka jälkeen tein niittityökaluilla hieman isommat reijät.

Ei tarvinnut enää muuta kuin ruuvata mekanismi muoviin kiinni. Lopputuloksesta tuli erittäin siisti ja jämäkkä.

Jos haluat vaihtaa kalenterin sisuksen, ei tarvitse edes ottaa renkaissa olevaa sisältöä pois, muovitaustainen rengasmekanismi sujahtaa pois taskuista helposti ja kansi on taas muistikirjakäytössä!

Tämän saman kikan voi käyttää myös TN-kansiin, jos haluat lisätä tällaisiin sivutaskullisiin kansiin kuminauhoja TN-vihkoja varten tekemättä reikiä tai muita jälkiä kansiin itseensä. Käytin sirkkoja, niitti-/sirkkapihtejä ja kulmanpyöristäjää ylijääneeseen asetaattipalaan ja lisäsin siihen ylä- ja alalaitaan keskelle vierekkäiset reiät, joihin kiinnitin sirkat, eli eyeletit.

Kiepautin kuminauhaa reijistä läpi niin, että tilaa oli neljälle vihkolle. Pyöristin myös tästä kulmat, muuten ne tuppaavat jäämään tosi teräviksi.

Viritin vihkoja paikoilleen ja sujautin muovin kannen taskujen väliin. Tämä asetaatti on itseasiassa niin kaunista, että se menisi jo yksinäänkin kansina! Tämä oli tosiaan jämäpala muovia tuosta aiemmasta pakertelusta ylijääneenä, joten sen mitat eivät olleen A6-koon kansiin ihan täydelliset. Mutta kauniisti se toimi silti!

Tämä on mahtava tapa saada monikäyttöisyyttä kalenterin kansiin ilman että kauniiseen nahkaan tai kankaaseen täytyy tehdä reikiä tai muita muutoksia. ”Asetaattihökötys” irtoaa salamannopeasti ja kansiin voi laittaa jotain muuta. Tähän ei ole pakko ostaa uutta kallista asetaattia, joku vanha muovinen kulmalukkokansiokin sopii hyvin leikeltäväksi.

Huono puoli käyttämässäni asetaatissa on se, että kalenteri tuppaa pakottamaan itseään auki koska muovi on niin jämäkkää. Asetaattiin voisi yrittää laittaa hieman taitosta, mutta itselläni tämä kalenteri ei kulje mukana vaan on kokoajan auki työpöydällä, joten annoin asian olla. Testaa käyttämäsi muovi ja sen taipuisuus ennen kuin alat hommiin, jos luulet, että tämä asia häiritsee omassa käytössäsi.

Tuli vähän pitkähkö postaus, mutta ainakin näitä ohjeita pitäisi olla helppo seurata. Jos tulee jotain kysyttävää tai kommentoitavaa, huikkaa tässä tai tule näyttämään ryhmässä, jos teit itse tämän idean pohjalta oman version!

Jos haluat kokeilla hieman monimutkaisempaa TN-projektia, täältä löytyy ohjeet, jolla tehdä TN-kannet ilman ompelukonetta,

Aurinkoista loppuviikkoa,
Emmi

Inspiraationa värit – Laura S.

Mambin Fall Harvest -tarrakirja on ostettu Paperinoidasta.

Olemme saaneet nauttia ylläpidon värihaasteesta jo useamman viikon ajan ja nyt on vihdoin minun vuoroni hypätä haasteen kimppuun. En halunnut itse päättää käytettäviä värejä, jotta en olisi valinnut jotain tuttua ja turvallista, joten päätin kysäistä yhdeltä kalenterikaveriltani tätä haastetta varten värit. Minulle osuikin aavistuksen haastava väripari: sinapinkeltainen ja liila. Jälkimmäistä löytyy eri variaatioita niin papereista, tarroista kuin teipeistäkin, mutta edes peruskeltaista ei tuntunut varastoistani pahemmin löytyvän.

Lähdinkin haasteeseen liikkeelle siitä, että kaivelin jotain mahdollisesti teemaan sopivaa materiaalia valmiiksi pöydälle, päätettyäni, että teen minijournaliini tällä kertaa sivun. Maalien värikortit ovat olleet jo pidemmän aikaa paperilaatikossani, nämä olivat iso pelastus varsinkin keltaisen osalta. Tämän lisäksi kaivoin valmiiksi muutaman La Dolce Vitan tyttötarran oikealla värimaailmalla ja kasan erilaisia washiteippejä.

Repäisin kummastakin värikortista palasen, tykkään kovasti tällaisesta revitystä paperista kollaasieni alla. Vaikka omistan paperileikkurin, harvemmin sitä tulee käytettyä näihin töihin, vaikka muuten toki leikkurille on käyttöä. Hetken asettelun jälkeen tulin siihen tulokseen, että haluan paperia näkyvän paperisuikaleiden välistä kaivoin kaapista Mementon musteen värissä Sweet Plum, jota levittelin sitten summamutikassa keskivaiheille.

Seuraavana lähdettiin kerrostamaan washiteipeillä. Ruutuwashit ovat tekemiseni iso kulmakivi tällä hetkellä, joten piti totta kai tätä haastettakin varten saada edes pieni suikale sitä ujutettua mukaan. En halunnut kuitenkaan liikaa täyttää sivua teipeillä, joten hylkäsin muutaman rullan, jonka olin alussa kaivanut esille.

Matkalaukkua vetävä tyttö päätyi tällä kertaa käyttöön. Vaikka rakastan tämän valmistajan tyttötarroja, leikkaan lähes poikkeuksetta valkoiset reunat joko askarteluveitsellä tai saksilla pois ennen tarran liimaamista. Valkoinen on niin hallitseva, että oma katseeni kiinnittyy reunoihin aina välittömästi. Lisäksi halusin saada tekstitarroja mukaan, mutta alkuperäisestä suunnitelmasta poikettiin, kun löysin yhdestä ”silppua” sisältävästä kirjekuoresta nämä oletettavasti Mambin tarrakirjasta peräisin olevat kirkkaat tsemppilauseet, joiden värimaailma sopi juuri täydellisesti tähän.

Koska oikea reuna jäi todella tyhjän näköiseksi oli seuraavana haasteena löytää jotain, mikä sopisi, ei pelkästään värimaailmaan, mutta myös työn henkeen. Sitten muistin, että ostin jokunen aika sitten ennakkomyynnistä Mambin ”Fall Harvest” tarrakirjan. Sitä ei kauheasti tarvinnutkaan selata, kun katseeni osui jo näihin kukkatarroihin ja kultaisiin palleroihin.

Vaikka värit eivät tosiaan olleet omimmasta päästä, tästä tuli oikeasti todella kiva! Omia varastojaan tarkemmin kaivelemalla voi tehdä vaikka millaisia löytöjä ja löytää kadotettuja aarteita. Oikein ihanaa loppuviikkoa ja nähdään ryhmän puolella!

– Laura S.