Avainsana: ylläpidon postaus

Minä <3 maniaperhe

Ajattelin ensin kirjoittaa siitä, kun kaikki on vain blaaah. Mutta tein siitä aloituksen ryhmään, ja välittömästi oli ihanat manialaiset kommentoimassa. Siitä tuli parempi mieli, ja ajattelin tämän blaah-olon lisäksi kirjoittaa siitä, miten ihana ryhmä meillä on! Te kaikki ihanat jäsenet, joista meidän maniaperhe koostuu. Olette ihania, tärkeitä, rakkaita, jokainen!

Minulla on jo jonkin aikaa ollut blaah olo. Ei vain innosta, ei kiinnosta, inspiraatio on karannut, ja asiat jotka ennen innosti ovat nyt ihan blaah. Niin kalenterin kohdalla kuin vähän muutenkin. Osaltaan asiaan taitaa vaikuttaa, ettei minulla nyt ole sitä omaa nurkkausta, joka talossa oli. Kevään aikana muutettiin kahdesti, jonka seurauksena askartelu- ja kalenteritavarani ovat hujan hajan. Osa eteisessä, osa olkkarissa, makkarissa, kellarissa, vähän kaikkialla. Ja kun ne ovat missä sattuu, ei niitä jaksa/viitsi lähteä selaamaan että missä nyt oisi jotain mikä innostaisi.

Hetki sitten keräsin ne ihanimmat yhteen laatikkoon. Mutta silti se inspiraatio on vielä jossain. Nämä samat vanhat, tätäkin tarraa on jo kaikkialla, en tykkää, ei innosta.

Tehtyäni aloituksen kalenterimaniaan ja saatuani sieltä ihania vinkkejä, vastauksia, tsemppiä, päätin laittaa surutta suurimman osan kalentereista laatikkoon. Otin sen käytetyimmän, recollection zipper plannerin, ja muutaman tarran ja yhden washiteipin. En merkkaa kuin tärkeimmät. Laitan yhden tarran ja pätkän teippiä. Se on siinä. Enempää en tee, enempää ei tarvitse tehdä. Sitten kun se inspiraatio taas suvaaitsee saapua, avaan tuon laatikon ja otan kaikki tarrat esille. Ehkä sieltä sitten löytyy taas jotain ihanaa. Sellaista joka suorastaan huutaa ”minä kuulun kalenteriisi”.

Mutta jo se, että tein aloituksen ryhmään, ja ne manialaisten viestit. Se auttoi jo kummasti. Muillakin on ollut tätä oloa. Aina ei tarvitse innostaa. Välillä tauko on hyvästä.

Kuulemma monet ovat huomanneet minun hiljentymiseni. Osaksi se johtuu tästä blaah olosta, osaksi kaikesta mitä tässä kevään aikana on tapahtunut, omasta uupumisesta, monesta eri asiasta. Minulle saa aina laittaa viestiä! Vaikka olisinkin hiljaa, kadonnut tms. Aina saa kysyä.

Kiitos siis teille ihanat manialaiset kommenteista!  Tämä on sitä kalenterimaniaa parhaimmillaan. Tsempataan, autetaan, innostetaan ja tuetaan. Tämän takia silloinkin, kun olen muuten hiljentynyt lähes kokonaan somessa, on kalenterimania pysynyt, sitä olen selannut vaikken aina olekaan ollut äänessä.

Lupaan tsempata, olla aktiivisempi, kommentoida, edes sen yhden päivittäisen kommentin. Kunnes saan siihen taas sen rutiinin ja se on taas luontevaa ja itsestäänselvää.

 

-Sanna

 

Vierailulla: Se Hämeenpuiston Vihkokauppa

Viimein olen päässyt toteuttamaan kesää varten suunnittelemiani reissuja. Ensimmäisenä kohteena Tampere ja syykin on varmasti selvillä – Se Hämeenpuiston Vihkokauppa! Sen reissun jälkeen olen päässyt aloittamaan jokaisen aamuni kahvilla lempimukistani. Tämä oli minun yksisarviseni, jota olen metsästänyt pitkään! Gemma Correllin mukeja löytyy Sandy Talarmon hoivista useampia erilaisia, mutta kun tämä aihe on nyt vain niin mua niin pakkohan se oli käydä lunastamassa hyvään kotiin. Niinäkin aamuina kun itsestä ei löydy sitä poweria niin voi ladata Support bras- mukin täyteen kahvia ja imeä itseensä kupillisen kannustusta!

Se Hämeenpuiston Vihkokauppa on ollut listallani jo kauan ja monestakin syystä. Sijainti on oikein hyvä ja kauppaan on helppo löytää useankin maamerkin ansiosta. Näyteikkuna oli kauniisti aseteltu ja siitä jo sisääntullessa sai kuvan, että kaikkea ihanaa tulee löytymään. Kauppias itse on ehdottomasti tutustumisen arvoinen – kaikki kalenterimanialaiset tietävät tämän varmasti. Kuinka hienoa oli astua ovesta sisään ja todeta, että ”Heeeei, mä olen manialainen!”. Oli myös uskomatonta, kuinka katse alkoi heti harhailemaan ympäriinsä. Korkeat hyllyköt täynnänsä mitä ihanimpia tuotteita. Ensimmäinen kierros kaupan ympäri löysi ne jutut, jotka olisivat omiin juttuihin ihania ja mitä itse haluaisi. Seuraava kierros pitikin aloittaa heti putkeen kun aina silmä löysi kaukaisuudesta tuotteen, jota ei välissä huomannutkaan. Ja toisenkin. Tottuneelle shoppailijalle tämä yleensä kertoo päällä olevasta tietynasteisesta hurmiotilasta, kun ei kapasiteetti riitäkään rekisteröimään kaikkea.

Lisättäköön, että perfektionistin ja näinkin pedantin ihmisen silmään kuin minä, Vihkokauppa on taivas. Tuotteita on paljon ja monipuolisesti, mutta ne ovat täydellisessä ordningissa. Täydellisessä. Kuvitelkaa. Plannereita, inserttejä, teippejä, vihkoja, tarroja, muistikirjoja, kortteja, muistilappuja, charmeja, mukeja, laukkuja, penaaleja… Pikkuisia koreja hylly hyllyn jälkeen. Niitä oli ilo selata ja koska kaikkeen pitää koskea, oli se täällä välttämättömän lisäksi helppoa. Täytyy sanoa sekin, että liike on pieni tilaihme! Valo on minulle sellainen asia, jonka pistän merkille ja wau, mikä paikka ihan siinäkin mielessä – luonnonvalo pääsee täyttämään koko tilan sekä taka- että etuikkunasta käsin! Ja mitä minä siinä ihanassa valossa ja valovoimaisessa seurassa pyöriessäni löysin? No, katsokaas tätä!

Onneksi Sandy tekee liveä Vihkokaupan kuumalle linjalle. Olikin Sandyn ansiota, että onnistuin tämän söpöläisen itselleni vielä nappaamaan. Niitä kun ei enää saa ja tämä oli Vihkokaupallakin ainoa kappale kun katsoin unboxing-liveä. Menin saman tien lankoja pitkin Tampereelle. Caps lock pohjassa, monilla hymiöillä ja huutomerkeillä vienosti ilmaisin ottavani mielelläni hoteisiini orvon kappaleen Carpe Diem Ballerina The Reset Girlin Kitistä. Sain paljon ymmärrystä vaikka pientä huvittuneisuutta saatoin aiheuttaa. Hätäni oli kuulemma hyvin ymmärrettävä – onhan se sentään lajinsa viimeinen! Ensi vuodeksi on kuitenkin nyt minulla ihanuutta kerrakseen.Täydensin pakettia kuitenkin vielä muutamilla ihanilla inserteillä, jotta on The Reset Girliä sitten kunnolla JOS sattuisi käymään jonkinnäköistä liiallista käyttöä heti kättelyssä vuoden vaihduttua. Hamstrasin siis ihania tarroja, insertit sekä journaling cardseja . Reset Girlin tuoteryhmästä olisi vielä saavuttamatta ihana paperikko, kuukausi-insertit, nämä ihanat taskulliset insertit sekä klipsit, jotka minua himottavat vieläkin. Sitten olisi täydellinen suora! Nämä menevät pukin konttiin minulta minulle – jos maltan siihen asti.

Vihkokaupalla on onnea. Sillä on omistautunut kauppias, joka pitää siitä hyvin huolta ja loistavalla asiakaspalvelulla jää asiakkaidensa mieleen. Tälläkin kertaa sekoitin verkkokaupassa surffailua kivijalkaliikkeessä asiointiin ja näinkin se toimi täydellisesti! Varmistin, etten jää rannalle ruikuttamaan ja maksoin tuotteita verkon kautta odottamaan noutoa kun Tampereelle saapuisin. Paikan päällä valitsin loput, jotka kerta kaikkiaan täytyi hypistellä ensin ja rakastua sen jälkeen. Kuten monessa muussakin rakkaaseen harrastukseemme liittyvässä asiassa, sanon että molempi parempi!

Näin sujui minun käyntini Se Hämeenpuiston Vihkokaupassa. Päällimmäisenä mielessä on ihanien tuliaisten lisäksi kaksi erittäin tärkeää tekijää siinä, että menen uudelleenkin. Kauppiaan hymy ja tervetullut fiilis. Tiesitkö, että kaupassa on oikeasti kyltti siitä, että saa katsella ihan rauhassa ja apu on lähellä jos tarvitsee? Minusta se oli ihana yksityiskohta. Tosin silloin kun minä kävin, niin kukaan ei varmasti saanut rauhaa katsella – ainakaan hiljaisuudessa. Ajatellaan positiivisen kautta ja toivotaan, että innostukseni tarttui!

Kiitos Sandy Talarmo & Se Hämeenpuiston Vihkokauppa!

-Anna-Johanna