Avainsana: ylläpidon postaus

Haaste – Leimailu (mitä minä haluaisin vielä oppia?)

Joka ainoa kerta kun ryhmässä puhutaan leimailuista tunnen pienen omantunnonpistoksen sisimmässäni. Minä olen juuri se, jolla on iso kasa ihania leimoja (eikä muuten aivan halpojakaan…), jotka pääsääntöisesti lojuvat käyttämättöminä Sn@pin välissä. On akryylipalikkaa, mustetta, hauskoja ja käytännöllisiä leimoja, mutta käyttöön asti niitä on jotenkin ollut vaikea saada.

Aiheesta on useasti ollut puhettakin, muistelisin Inkan joskus sanoneen, että on niin paljon helpompi tarttua tarra-arkkiin ja laittaa tarra paikoilleen sen sijaan että keskittyy leimaamiseen. Tämä on totta. Leimailussa on myös se, että tarraa voin siirtää, mutta leimattu muste on ja pysyy. Tiedän että jotkut ryhmäläisistä leimaavat tarrapaperille, värittävät kuvat ja sitten siirtävät kuvat kalenteriin. Suoraan sanoen olen tähän aivan liian laiska. Liian monta vaihetta. Isoin ja ärsyttävin on varmasti muotoonleikkaaminen.

Heidi Swapp: Klemmarikellari (saatu), Becky Higgins: Taitopuoti Paperinauha (saatu). Akryylipalikat ilman ruudukkoa: Loihdi (saatu)

Muutama viikko sitten tartuin kuitenkin härkää sarvista eräällä mökkireissulla ja aloitin. Aloitin leimailun (samalla kun aloitin tekstausharjoitukset). Lähdin simppelisti liikkeelle. Olin päättänyt toteuttaa Traveler`s notebookini väliin reseptikirjan, joten leimasin siihen Loihdilta saaduilla leimasimilla otsakkeet. Yllätyin itsekin kuinka paljon tykkäsin lopputuloksesta. Jäin jopa pohtimaan pitäisikö kiemuroita jotenkin värittää, mutta sinne asti en ole vielä päässyt.

Minun pitäisi kuitenkin vielä löytää jostain rohkeus käyttää leimoja ihan perinteisellä viikkoaukeamalla. Tai vaikka kuukausiaukeamalla. Yksi ongelma on ollut kuitenkin muste ja paperin laatu. Monet musteet tuntuvat hujahtavan läpi paperista kuin paperista. Mökkireissulla käytin Taitopuoti Paperinauhalta saatua Stazonin mustetta. Se kuulsi hieman läpi Color Crushin vihkojen sivuista, mutta ei mitenkään häiritsevästi.

Muita käytössäni olevia musteita ovat tällä hetkellä Lawn Fawnin pari mustetta. Väreinä (yllättäen) Ballet Slippers ja Bubblegum. Ensin mainittu on TODELLA haalea, mutta Bubblegumista olen tykännyt. Nämä musteet on ostettu Heidin Korttipajalta (ja iso kiitos Heidille jatkuvasta inspiraatiosta ja avusta liittyen leimaamiseen ja tekstaamiseen, kyllä minä vielä opin!!). Uusimpana lisäyksenä mustekalvakadiini liittyi Se Hämeenpuiston Vihkokaupasta Priman mustetyyny. Tämä eroaa selkeästi muista musteistani, sillä lopputulos on hieman vahamainen mutta tykkään siitä ihan hirveästi! Pienen kokonsa vuoksi tämä on erittäin käytännöllinen rullaleimaisimien kanssa (joita omistan.. öh muutaman).

Nyt haluaisin vinkkejä teiltä miten te käytätte leimoja kalentereissanne? Käytättekö vain koristeellisia, vai merkkaatteko myös menoja? Miksi leimat ajavat esim. tarrojen ohi?

Aiemmat leimailuun liittyvät postaukset voit lukaista näiden linkkien kautta:

Leimasinaskartelu

Leimaillaan! (video)

Rutiinien kehittäminen tuunailussa

Ja heti alkuun sanon ei – kyse ei ole siitä että kuinka jumittua tekemään tuunaukset aina täysin identtisesti. Vaikka ei siinäkään ole mitään pahaa, jos rutiineista tykkää ja on oman tyylinsä löytänyt! Nyt puhun kuitenkin siitä, millaisia ovat omat rutiinini tuunaushetkissäni, ja mitkä asiat ovat auttaneet niiden luomisessa.

Alkuun tuunailin kalenteriani ties missä: sohvan nurkassa, sängyllä, ruokapöydän äärellä, lattialla.. Nyt minulla kuitenkin on ikioma työpiste, ja olen koittanut pitää kiinni siitä että kotona ollessani tekisin tuunaukset sen äärellä. Olen nimittäin huomannut että tässä tavassa on useampi eri plussapuoli!

  • Työpöytä ja askartelunurkka pysyy siistimpänä! Jos valikoin vain joitakin tavaroita, jotka sitten kuljetan muualle tuunailuun, yleensä ne jäävät takaisin tullessa vain keoksi pöydälle… Pöydän ääressä touhutessa on tavarat tavallaan pakkokin laittaa heti takaisin paikoilleen käytön jälkeen, jotta pöydän ääressä mahtuu työskentelemään.
  • Kaikki tuunaustavarat ovat joko käden ulottuvilla, tai todella lähellä sitä! Ei tarvitse nousta ylös miljoonaa kertaa yhtä aukemaa koristellessa, kun haluaakin jonkun toisenlaisen teipin sittenkin sivun alareunaan..
  • On ainakin itseni helpompi keskittyä kunnolla askarteluun kun teen sitä sille pyhitetyssä paikassa! Telkkarin edessä sohvalla on toki kiva katsoa vaikka lempisarjaa netflixistä samalla, mutta oma keskittymiskykyni (joka on yhtä hyvä kuin kivellä) ei oikein tahdo tähän riittää. Uppoudun helposti sarjoihin, ja aukeamista ei yleensä näin synny kovinkaan hienoja – jos niitä syntyy ollenkaan kun alan katsoa Frendejä viidettätoista kertaa!

Yksi rutiineistani on hyvin, hyvin simppeli; Kirjoita joka päivä ylös tärkeimmät asiat. Tämä on pelastanut memory plannerin pitoni, sillä kun en vielä kirjoittanut päivittäin, unohtui äkkiä muutaman päivän takaiset asiat jo mielestä. Tämähän ei ole kovinkaan välttämätön, jos kirjoittaa kalenteriin vain tulevat menot, ja ehkä merkkaa työvuorot. Mutta jos teet kuten minä, eli kirjoitat ylös myös päivien tähtihetkiä ja kivoja muistoja, voi tämä sopia sinullekkin! Päivittäinen kirjoittaminen ei suinkaan tarkoita että kirjoittaisin itse kalenteriin – minulla on memoryplannerin välissä muistilappu, johon kirjoitan parilla sanalla päivästä. Sitten kun minulla on aikaa istahtaa alas tekemään kalenteria koristuksineen päivineen, on siitä hyvä luntata että mitäs sitä taas onkaan tapahtunut 🙂

Yleisin päivä, jolloin tuunaan kalenteriani taitaa olla sunnuntai. Joka tapauksessa viikonloppuna tulee palattua reippaamman ajan kanssa menneeseen viikkoon, ja kirjoiteltua hauskoja muistoja ylös – ja lisäiltyä tarroja sinne minne niitä mahtuu. Viereen vielä kuppi kahvia, niin voi sitä sitten siemailla samalla kun pitää aukeaman silmäilytaukoa!

Milllaisia tapoja teillä on kalenterin tuunaamisessa? Onko juuri sinulla joku loistava vinkki rutiineiden kehittämiseen? Kerro se ihmeessä meille kommentissa.

 

 

♥, Inka