Kirje vuodelle 2024 – Tia

Karkauspäivä ja helmikuun viimeinen. Ylläpidon torstaihaasteessa pohditaan alkanutta ja kuluvaa vuotta 2024 ja mitä siltä mahdollisesti odottaa? Itselle vuosi on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti ja kotona löhöily on taakse jäänyttä elämää. Viime perjantaina avasin perjantaipäiväkirjassa matkaani kuntoutuksen saralla. Kuntoutusta on kuukausi takana ja ainakin kaksi edessä, aika näyttää. Kesällä viimeistään tiedetään miten ja minkälaista työtä kroppa kestää. Ennen kaikkea odotan tulevalta paljon uusia kokemuksia ja oivalluksia, sekä itseni kehittämistä uusien haasteiden edessä.

Kalenteriharrastuksien parissa haluan edelleen jatkaa tarvikevarastojen tyhjentämistä ja tavaroiden minimointia. Hillotut tarrat ja washiteipit ilahduttavat enemmän kalenterin välissä, kuin kaapissa. Vuoden vaihdettua Ajaston Wega Life 2023/2024 on vähän joutunut unholaan tiiviin puolivuotisen käytön jälkeen ja Ainoalta saamani Annika Välimäen kalenteri 2024 on vietyä huomioni. Tavoite jatkaa tuunaustarvike ostelujen osalta hillittyä linjaa, välttämättömiä (kuten liimat, kaksipuolista teippiä, yms.) ja suosia kirppistelyä tarvittaessa. Sain myös idean uudelle muistikirjalle. Muistikirja, johon merkataan kaikki kotona rempallaan olevat asiat. Nyt on helppo jättää huomioimatta puuttuva jalkalista aulan nurkassa, mutta to do -listalta se joskus ehkä tulisi hankittua. Sinne voisi myös merkata haaveet remontoimisesta ja kalustehankinnoista.

Tavoitteena tälle vuodelle on myös herätellä kaikki vanhat rakkaat käsityölajit eloon, kuten matonkuteista virkkaus. Kohta saa aloittaa puutarhaharrastukset puutarhasuunnitteluiden merkeissä. Haluisin saada korttiaskarteluita varastoon ja joululahjat alulle ennen juhannusta. Lapsille uudet villasukat ja ompelukoneet huoltoon, jotta saisin ommeltua talouteen uusia vaatteita (koska omistan ”pienen kangaskaupan”, heh). Salitreenit jatkuvat vielä ohjatusti, mutta ennen kesää pitäisi löytää innostus käymiseen ilman valmentajaa (pt) ja treenikavereiden joukkovoimaa. Postausta raapiessani mieleen tulee, että ehkä vuoden sanat (3) voisi olla luovuus, inspiraatio sekä toteutus, jos asioita saisi myös aikaiseksi, eikä vain haaveilisi niistä.

Mitä sinä kirjoittaisit vuodelle 2024?

Plan with me – Laura S.

Heippa kaikille! Tänään pääsette kurkkimaan hieman funktionaalisempaa Plan with me -sisältöä, kun esittelen teille, kuinka olen lähtenyt käyttämään vuoden alusta ihanaa Take a Note planneriani.

Mun kulmakivenä tämän kalenterin kanssa on ehdottomasti tällä hetkellä värikoodaus, jonka avulla hahmotan meidän perheen kunkin päivän. Koska kalenterissa on maanläheiset sävyt, valitsin vakiokyniksi vuoden alussa tähän Mildlinerin todella kauniit Natural color setissä tulleet tussit, jotka vastaavat jotakuinkin myös perhekalenterin värejä. Vaikka olen useasti maininnut, että en ole missään nimessä vaakapäivien ystävä, tämän kalenterin pieni viikkonäkymä aina viikon alussa on kyllä ehdottomasti muuttunut tärkeäksi osaksi arjenhallintaani.

Korostan aina yhden päivän ensimmäiset kolme riviä jokaisen perheenjäsenen omalla värillä, pois lukien lauantain ja sunnuntain lapsemme sarakkeen, sillä olemme järjestelleet työmme niin, ettemme tarvitse viikonloppuisin hoitoa. Sen jälkeen kirjaan aina työvuorot sitä mukaan, kun ne ovat julkaistuna, jonka jälkeen katson, kuinka tarvitsemme päiväkotiin hoitoajat. Samat tiedot löytyvät luonnollisesti myös keittiön seinällä roikkuvasta perhekalenterista ja kirjaan asiat vielä kolmannen kerran työkalenteriini, jotta pystyn siellä tarvittaessa aikatauluttamaan työvuoroja esihenkilötiimini kanssa.

Tämän kalenterin ehdoton vahvuus pienen viikkonäkymän lisäksi on ollut pystypäivät, jossa on kellonajat 5:30–24. Siispä olen jatkanut värikoodausta myös päivien kohdalle pystypalkein, jotta näen miten puolisoni ja minun työni menevät ristiin ja varmistan näin, että tyttäremme ehditään viedä ja hakea ilman suurempaa kiirehtimistä. Omat työpäiväni tuppaavat venymään usein, joten haluan varata tarpeeksi aikaa omina hakuvuoroinani, ettei tarvitse stressata sitä, että tulenko myöhästymään, mikäli töistä ei pääsisikään lähtemään sillä kellonlyömällä kun vuoro loppuu.

Vaikka olen halunnut pitää kalenterin mahdollisimman funktionaalisena, pitäähän sitä vähän olla aina jotain pientä koristetta, joten olen ottanut tavaksi laittaa edes pienen pätkän washia alareunoihin. Jostain syystä olen myös tämän kalenterin kohdalla tykästynyt siihen, että washi ei jatku koko sivun pituutta vaan katkeaa aina jokaisen päiväsarakkeen mukaisesti. Jos meillä ei ole paljon aamuvuoroja, saatan repäistä ja laittaa washia myös ylös.

Ja valmis pohja näyttää jotakuinkin aina tältä. Pohja mahdollistaa niin paljon viikon ollessa kahdella aukeamalla ja pienestä koostaan huolimatta ei vielä ole tullut tilannetta, etteikö päiväsarakkeessa olisi riittänyt tila. Näin kahden vuorotyöläisen ja 2-vuotiaan perheessä tämä on ehdottomasti ollut arkeni pelastus.

Jotta näkisitte myös miltä kalenteri näyttää arkikäytössä, päätin vielä napata teille kuvan vanhasta aukeamasta, jossa näkyy värikoodaus tarkemmin. Lisäilen myös fiiliksen mukaan tarroja aina päiväsarakkeisiin, mutta se on toistaiseksi pysynyt yhdessä tarrassa ja lisätty aina kuluvalla viikolla. Eli yhtä tyhjäksi ja ”koruttomaksi” aukeamat eivät missään nimessä jää.

Harrastatko sä värikoodausta sun kalenterissa? Miten sen toteutat? Olisi kiva nähdä kuvia, joten tule esittelemään ryhmän puolelle omasi. Ihanaa viikon jatkoa!

– Laura S.