Searching for "maniaperhe"

Kalenteri on kalenteri

Sekä Kalenterimanian Facebook-ryhmässä että ylläpidossa on viime aikoina ollut yllättävän paljon puhetta inspiraatiokadosta, ajanpuutteesta sekä ylipäätään vaikeuksista hypätä kalenteriharrastuksen pariin. Tämä sama on valitettavasti pätenyt myös minuun, mikä on toisaalta antanut hyvän hetken myös ajatella kalenteria toiselta kantilta. Kalenterointini on kaiken kiireen ja väsymyksen keskellä sisältänyt muutaman kuukauden ajan vain työvuorojen merkkaamista omaan mukana kulkevaan Midoriini ja keittiön seinällä roikkuvaan perhekalenteriin.

Palasin töihin maaliskuun alussa hoitovapaalta ja nyt elo-syyskuun vaihteessa myös mieheni palasi lyhyen hoitovapaan jäljiltä takaisin sorvin ääreen, mikä tarkoitti meillä ihan uudenlaisen arjen alkua tyttäremme aloittaessa päiväkotia. Molempien vuorotyöt tuovat pakkaan vielä omanlaisensa haasteen, joten huomasin yhtäkkiä olevani tilanteessa, että kalenteri on ihan oikeasti oltava toimiva eikä vain esteettisesti silmää miellyttävä kokonaisuus.

Yhtäkkiä pelkkään mustaan kynään luottanut joutui kaivamaan värilliset kynät penaalista ja lähteä värikoodaamaan molempien työvuoroja, tytön hoitoaikoja ja sitä, kumpi hoitaa viennin taikka päiväkodista noutamisen. Tätä menetelmää on nyt kulunut kuukauden päivät ja ainakin toistaiseksi se on toiminut yllättävän hyvin. Samaiset värit ovat myös siirtyneet Midorini sivuille, jotta pystyn tarvittaessa tarkistamaan mukana kulkevasta kalenteristani hakuaikoja tai puolison töitä.

Vaakasivut minulla eivät vieläkään toimi oman ajatusmallini kanssa, mutta olen pärjännyt tähän saakka, joten menemme hammasta purren vuoden loppuun saakka tällä kokoonpanolla. Hobonichini koki kahden kuukauden mittaisen hiljaisen kauden ja olenkin sitä nyt yrittänyt palautella päiväkirjamaisesti takaisin osaksi arkeani. Mutta tärkeimpänä on kuitenkin se, että kalenteri on ensisijaisesti kalenteri. Kalenteri on ajanhallinnan väline.

Haluankin siis muistuttaa Sinua siellä ruudun takana, että mikäli kalenterin koristelu on tuntunut välillä ylitsepääsemättömältä, se on täysin okei. Kalenterisi tarkoitus on auttaa sinua arjessa ja jos arki näyttää siltä, että aikaa taikka voimavaroja ei löydy sen koristeluun, silloin sen koristelu ei auta sinua arkesi hallitsemisessa. Ota siis syvä henkäys, ehkä toinenkin, ja käytä kalenteria siitä huolimatta. Tämän harrastuksen parhaita puolia on se, että se odottaa siellä pidemmänkin tauon jälkeen, yhtä lailla kuin ihana yhteisömme, maniaperhe, sitä hetkeä, kun olet valmis palaamaan.

Lempein terveisin, Laura S.

Kalenterimafian ystäväkirja – Janita R.

Ihanaa viikkoa murut! Tällä kertaa ystäväkirjasivun pääsen täyttelemään minä. Tähän astiset ystäväkirjapostaukset pääset lukemaan täältä.

Nimi, ikä, paikkakunta

Janita, 29 vuotta (mutta vahvasti seuraavaa vuosikymmentä kriiseilevä), Tampere (ja kyllä, kirjoitin tähän ensin Oulu ja sitten Jyväskylä).

Mottoni

Mulla ei sinällään mottoa ole – tai ainakaan sitä ei ole tullut pohdittua. Mutta puolisollani on eräs upea Sesame Streat -paita, jonka mukaan voisin elämäni elää: ”Keep your friends close, but your COOKIES closer.” -Cookie Monster

Ensimmäinen kalenterini

Aivan tarkkaan en tätä muista, mutta tiedän omistaneeni sellaisen pörrökantisen Nalle Puh -kalenterin, joten luulen tämän olleen se ensimmäinen.

Unelmieni kalenteri

Jos mä tietäisin millainen mun unelmien kalenteri on, elämä olisi paljon rauhallisempaa, toimivampaa, eikä mun tarvitsisi joka ikinen vuosi kriiseillä. Mutta koska unelma on usein sellainen asia, joka on jollain tavalla hitusen saavuttamattomissa sanon, että visuaalisesti kaunis ja toimiva bujo. Sellaista en nimittäin ole ikinä vielä aikaan saanut!

Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen

Poispyyhittävä kynä, post it -laput ja korostuskynä. Ilman noita mun arki luhistuisi.

Vaaka- vai pystypäivät?

Tää on yllättävän haastava kysymys. Jossain kohtaa olin ihan vaakapäivä-tyttö, mutta esimerkiksi aikatauluttamisen kannalta opinnoissa pystypäivät toimi paremmin. Rippuu siis paljolti kulloisesta elämäntilanteesta. Sanon silti vaaka, koska se tuli ekana luonnostaan mieleen.

Keräilen salaa

En mä niin kauhean salaa keräile, mutta täytynee silti sanoa tarrakirjoja tai paperikoita. En ole koskaan oppinut koristelemaan runsaasti, joten siihen nähden omistan kyseisiä asioita yllättävän paljon.

Kauanko olen ollut Kalenterimaniassa?

Löysin tieni ryhmään 2019, mutta ehdin sitä ennen lukea blogia ja seurata tubekanavaa noin vuoden. Eli koen olleeni osa yhteisöä jo silloin.

Olenko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?

Olen ollut kerran pienessä miitissä ennen koronaa. Olisi ihanaa osallistua miitteihin livenä enemmänkin!

Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?

Se hetki tai ne pienet hetket, jolloin olen tuntenut ensimmäistä kertaa kuuluvani tänne ja osaksi maniaperhettä.

Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut

Olla kirjailija tai toimittaja. Oon aina halunnut kyetä elättämään itseni kirjoittamalla. Se nyt ei sitten oikein koskaan toteutunut. Tai siis ainakaan vielä!

Terveiset

Ihan super ihanaa syksyä! Pysykää just niin inspiroivina, kuin tähänkin asti!

-Janita R.