Avainsana: dingbats

Lauran Art Journal matka – Sanomalehtiruno inspiraationa

Postauksessa näkyvä Dingbats Pro -muistikirja saatu yhteistyössä Vihkokaupan kanssa. Työhön käytetty sapluuna ostettu Heidin Korttipajalta.

Törmäsin Instagramia selatessani Ainoan kuvaan, jossa oli tehty sanomalehtiruno. Minun oli pakko päästä kokeilemaan tätä ja päätin lopulta käyttää runoani tämänkertaisen aukeamani pohjana. Sanomalehtirunon idea on varsin yksinkertainen: ota tekstipätkä lehdestä ja vedä tussilla yli ns. turhat sanat ja runo on valmis. Oma lehtileikkeeni oli jostain vanhasta Kodin Kuvalehdestä. Näitä on muuten super hauska tehdä ja tulen varmasti tulevaisuudessa runoilemaan tällä tavalla useamminkin!

”TÄMÄ JÄTTI JÄLJEN
Hengitän syvään, otan kahvikupin käteen,
kitaroiden täyttämässä huoneessa silmäni kostuvat.
Miten ihanaa on saada tämä hetki kotiin!
Huomaan, että hetket ovat ilmaisia.
Luulin elämän seisahtuvan.
Elämykset vievät uusiin paikkoihin.
Yhtenä iltapäivänä äkkiarvaamatta:
uusi normaali voi olla tällaistakin.”

Kahvikuppi oli heti ensimmäisenä mielessäni, kun lähdin pohtimaan, miten haluan käyttää runoa inspiraationi lähteenä. Värit tulisivat Distress Oxiden ja Mementon musteista sekä ihan oikeasta kahvista. Halusin myös sisällyttää kollaasisivuun itse tekemääni paperia, jonka värjäsin musteilla, tuomaan tekstuuria.

Teippasin oikealle sivulle sapluunan, jonka avulla värjäsin kahvilla koko sivun. Vaikka sapluuna tuntuikin teippauksesta huolimatta kupruilevan pois paikoiltaan läträtessäni kahvia muistikirjan sivulle, olen positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin kuviot silti tulivat näkymiin. Lisäilin efektiksi sinne tänne myös hieman molempia musteita.

Kun oikean puolen sivu kuivui, lähdin valmistelemaan vasemmalle puolelle tulevaa kollaasia. Runoni sai sekä kahvista että musteista itselleen hieman ruskeaa väriä, sillä lehden kiiltävä pinta ei sopinut mielestäni teemaan. Nappasin myös ikuisuuden pöytälaatikossa lojuneen kahviaiheisen muistilapun, jonka päälle laskin kahvissa dipattua kuppia ja roiskin siveltimellä lisää tahroja.

Koska sivu näytti turhan tyhjältä, halusin lisätä muutamia washiteipin palasia ”sitomaan” runoa ja muistilappua. Roiskin myös sinne tänne lisää kahvia siveltimellä sekä kahvikupin avulla renkaita. Lin Chia Ningin ihanalla leimasimella koristelin vielä sivun yläreunaa.

Kun oikean puolen sivu oli kuivunut, hain netistä inspiraatiota, sillä halusin lisätä keskelle kahvikuppiaiheisen one line drawingin, eli yhdellä vedolla tehdyn piirroksen. Ensimmäiseksi yritykseksi ehkä ihan ok suoritus. Sivu näytti silti varsin tyhjältä, joten halusin vielä lisätä tekstiksi ”But first coffee”-fraasin, joka taitaa olla suurimmalle osalle ihmisistä varsin tuttu toteamus. Sanottakoon vielä, että luonnollisesti tätä tehdessä nautin hyvästä kahvikupposesta! Lisäsin vielä kulmiin reunukset ja työ oli valmis!

Kokonaisuudessaan tästä kahviaiheisesta työstä tuli tällainen. Ihana kun inspiraatio tulee ihan yksinkertaisimmistakin asioista ja työtä tehdessä kehittyy edelleen. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun käytin kunnolla kahvia tuunaamiseen. Kiinnostaa kovasti joku kerta maalata jotain vain ja ainoastaan kahvin voimin.

Oletko joskus tuunaillut kahvilla tai muulla elintarvikkeella? Haastan teidät kaikki ainakin kokeilemaan, mitä ihanaa keittiön kaapista löytyykään, mitä voisi käyttää askarteluun. Tuttuun tapaan, löydät aikaisemmat osat tästä postaussarjasta täältä.

Ihanaa päivää jokaiselle! – Laura S.

Lauran Art Journal matka – Mandala

Postauksessa näkyvä Dingbats Pro-muistikirja on saatu Vihkokaupalta.

En ole kovinkaan kärsivällinen ihminen. Siitä huolimatta sain jostain päähäni, että tämänkertainen art journal työni tulisi olemaan mandala. Sentään suuresta alkuinnostuksestani huolimatta tiedostin tämän pienoisen luonteenpiirteeni, ja koko aukeaman sijaan päätin tehdä vain puolikkaan sivun kokoisen teoksen.

Aloitin kääntämällä koko kämpän ympäri löytääkseni itselleni harpin. Vaikka aioin tehdä suurimman osan linjoista vapaalla kädellä, halusin puoliympyräni olevan mahdollisimman symmetrinen. Aluksi minun oli tarkoitus lähteä tekemään tätä Sharpiella kokonaan: olin edeltävänä päivänä testannut, miten muistikirjan sivut kestivät tussia ja nehän yllättivät minut kestävyydellään. Vain todella pitkään painettaessa kynä tuli läpi, mutta muuten se vain kuulsi sivun toiselle puolelle.

Huomasin kuitenkin varsin nopeasti, että Sharpie on aivan liian paksu siihen, että lähtisin tekemään pikkutarkkaa viivatyötä eteenpäin. Otinkin käyttööni sekä 08 että 05 paksuiset Sakuran Pigma Micron kuitukärkikynät. Kuvioinnit hahmottelin lyijykynällä alkuun, mutta lopulta siirryin aika lailla vapaalla kädellä piirtelyyn, kun apuviivoista huolimatta viivani menivät välillä hieman minne sattuu.

Koska minulla on kotona pieni mini-ihminen huolehdittavana, tämä oli pitkästä aikaa työ, jota en saanut yhdeltä istumalta – tai edes yhden päivän aikana – valmiiksi. Jatkoin tätä yli viikon ajan aina välillä hyvän hetken löytyessä. Lähtökohtaisesti tein valmiiksi aina yhden kerroksen ja kuhunkin kerrokseen upposi helposti yli tuntikin aikaa. Inspiraatiota kuvioihin oli pakko metsästää aina välillä Pinterestin ihmeellisestä maailmasta, sillä pelkäsin jatkuvasti tuhoavani työn. Tätä kynää kun ei pysty kumittamaan pois virheen sattuessa.

Ja ehkä oli jo ihan hyvä mielenterveyteni kannalta tehdä tätä osissa. Olettaisin, että mandalan alkuperäisen käyttötarkoituksen perusteella (symbolinen kuvio, jota käytetään pyhissä rituaaleissa ja meditoimisen apuvälineenä) se, että olisin tehnyt tätä hermot kireällä ja jatkuvasti ärräpäitä päästellen, ei oikein olisi ollut sopivaa.

Se kuitenkin valmistui. Minun ensimmäinen (ja todennäköisesti myös viimeinen) mandalani. Nyt kun jälkikäteen katselen sitä, olen yllättävän tyytyväinen, vaikka silmääni osuu totta kai ne epäonnistuneet viivat ja epäsymmetrisyys. Näin kokonaisuutena siitä tuli ihan kaunis.

Oletko sä koskaan tehnyt mandalaa? Tule esittelemään taideteostasi Kalenterimanian Facebook-ryhmän puolelle, näkisin mielelläni, millaisia olette saanut aikaiseksi! Ja tuttuun tapaan sarjan aikaisemmat osat pääset lukemaan täältä.

Kevätterkuin, Laura S.