Avainsana: minun kalenterini

Vertailussa HP ja Project365

Oma kalenteri-innostukseni alkoi alkuvuodesta 2017, kun vihdoin muutaman kuukauden Kalenterimanian ryhmän seuraamisen jälkeen uskaltauduin investoimaan omaan harrastekalenteriin. Ensimmäiseni oli Mambin Happy Planner classic-koossa. Harjoittelin siihen villisti erilaisia koristelutyylejä ja tykästyin todella tähän helposti tuunattavaan kalenteripohjaan. Loppuvuodesta aloin pohtimaan uutta kalenteria ja luonnolliselta tuntui jatkaa samalla hyväksihavaitulla linjalla ja ostaa samanlainen myös vuodeksi 2018. Samanlainenhan se ei kuitenkaan ollut, sillä olin oppinut kalentereiden tuunaamisesta sen verran, että tein jo mieluiset kannet itse, koristelin välilehtiä mieluisammiksi ja vaihdoin kiekot kokonaan toisen värisiin. Tämän kalenterin parhaita puolia onkin sen helppo muokattavuus.

Niin henkilökohtaiset, kuin työkuviotkin ovat muuttuneet sen verran, ettei Happy Planner tuntunut enää sopivalta valinnalta tälle vuodelle. Niinpä aloin kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja omilla kriteereilläni ja kaikista hyvistä vaihtoehdoista minulle valikoitui Ajaston Project365. Miten nämä kaksi sitten eroaa toisistaan? Minäpä kerron.

Vertaillaan näitä kahta planneria hieman:

Happy Planner Classic

  • + Kirjoitusalaa on riittävästi vaikka näkymä on pysty
    + Muokattavuus niin kansien, välilehtien, kuin kiekkojenkin suhteen
    + Sivut saa nopeasti irti plannerista tuunauksen ajaksi
    + Paljon tuunattavaa pinta-alaa
    + Hyvälaatuinen paksu paperi
  • – Ilman omaa rei’itintä on hieman hankalaa tuunata kiekkojen puolella olevaa reunaa
    – Omien suojakansiensa kanssa todella iso ja omasta mielestäni epäsopusuhtainen
    – Kuukausinäkymässä viikko alkaa hassusti sunnuntaista
    – Viikonlopuissa on kummallinen pohjaväri, joka määrää joko viikon värimaailman tai sitten se on peitettävä
    – Viikkonumerointi puuttuu

Project 365

  • + Sopusuhtainen kooltaan
    + Kahden renkaan ansiosta helppo lisätä/tehdä itse lisäsivuja, nk. mappirei’itys
    + Hyvälaatuinen paksu paperi
    + Kansien väliin mahtuu muutakin kuin insertit
    + Suomenkielinen
    + Nimipäivät

    – Kiinnitysnauha/neppari tms. kiinnitysvärkki puuttuu
    – Kirjoitusalaa ei ole paljoa

Molempiin plannereihin kokeilin erilaisia kyniä ja testini mukaan minulta löytyvistä kynistä Pigma Micron, Pilot Frixion ja Tombow ovat parhaat tälle paperille, kun taas Pilot Parallel Pen ja Promarker näkyy jonkin verran läpi.

Oman vertailututkimukseni mukaan pidän tällä hetkellä itselleni paremmin sopivana Ajaston planneria, mutta varovaisesti mieleeni hiipii ajatus että ehkäpä kotiutan ensi vuodelle kalenterin jossa on vaakapäivät. Silti täytyy sanoa että molemmat ovat toimineet minulla aivan loistavasti tarkoituksessaan ja miinukset ovat laittaneet sopeutumaan tilanteeseen ja keksimään luovia ratkaisuja. En usko että löydän koskaan kalenteria joka olisi mielestäni täydellinen, en vaikka itse tekisin. Aina huomaa käytössä jotain pientä mikä voisi olla paremmin. Siihen nähden että ennen käytössä oli koulukalenteri, nämä harrastekalenterit ovat jo vähintäänkin pala taivasta.

Pari kertaa olen kuullut kavereiltani kuittailua paperikalenterin kantamisesta mukana kun puhelimessakin on kalenteri. Ilokseni voin kuitenkin todeta että nykyään muutamalla kommentoijalla on myös oma harrastekalenteri. Tarttukoon tämä kalenteriaskartelun riemu kaikkiin ympärillämme.

Lotta V

Minun Maniani

Olen Kalenterimaanikko isolla K’lla. Olen varmaan jo kuuluisa Kalenterimania -ryhmässä siitä, että vaihdan kalenteria kuin sukkia. Maailmassa on niin paljon ihania kalentereita, joita on päästävä kokeilemaan. Osaksi impulsiivisuuteni on osa sairauttani ja osa kärsimätöntä luonnettani. En malta odottaa, että edellinen kalenteri on täynnä tai käytetty loppuun, kun näen jotain ihanaa. Rahaahan tähän palaa, mutta myyn aina edelliset kalenterini enkä juuri shoppaile mitään muuta.

Millaisia kalentereja minulla sitten on ollut? Kaikki alkoi hyvin yksinkertaisesti bujolla Tigerin muistikirjassa. Sen rinnalle hankin Glitterin personal-kokoisen rengaskalenterin. Näillä menin useamman kuukauden. Sitten luulin tilaavani bujolle sopivat kannet Kiinasta, mutta sainkin standard-kokoisen travelers notebookin. TN tuntuikin heti mun jutulle. Monta asiaa omiksi yksiköikseen eroteltuna samoissa kansissa. Jossain vaiheessa ihastuin Happy Planneriin ja niitä minulla onkin ollut joka koossa. Välillä olin ilman travelers notebookia, mutta jotenkin se kaiveli silti. B6-kokoa olin pohtinut, mutten halunnut rengasplanneria. Sitten ennen joulua näin Vihkokaupalla Priman B6 travelers notebookin ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Loppuvuodesta innostuin tarrakiteistä ja kokeilin käyttää niitä standard-kokoisessa travelers notebookissani. Ne veivät siellä liikaa tilaa tekstiltä, joten halusin kalenterin, jossa voin käyttää kittejä ja johon mahtuu lisäksi tekstiä. Päädyin Happy Planner Classiciin.

Bujoilun aloitin myös jossain vaiheessa uudelleen sen loputtua tuon edellä mainitun muistikirjan tultua täyteen. Bujolle hankin syksyllä Leuchtturm1917 -muistikirjan. Leuchtturm on aivan ihana, mutta tässä muutaman kuukauden bujoilun jälkeen taas totesin, ettei bujo vain ole mun juttu. Bujo onkin ollut lähinnä terapian työkalu ja terapian loppuessa tammikuun lopussa loppunee bujoilukin. Tällä hetkellä minulla siis on bujo, B6 travelers notebook ja Happy Planner Classic.

Jenni Johanna