Avainsana: Carita

Kalenterimafian ystäväkirja – Carita

Tänään on minun vuoroni vastata meidän ylläpidon ystäväkirjaan, johon moni muu mafialainen onkin jo ehtinyt omat vastauksensa aiemmilla viikoilla heittää. Aloitetaan!

Nimi, ikä, paikkakunta
Carita, 32v., paikkana Espoo. Olen aina sielultani turkulainen, vaikka viimeiset 12 vuotta olenkin ehtinyt jo Espoossa asustella.

Mottoni
Tämä on aina tosi vaikea, koska jostain syystä tulee mieleen vaan kaikkia tosi negatiivisia sanontoja! Eli en nyt osaa vastata mitään, mutta lupaan jatkossa kirjoittaa kaikki sopivat lausahdukset ylös tulevaisuutta varten.

Ensimmäinen kalenterini
En muista, mikä on ollut aivan ensimmäinen kalenterini joskus alakoulussa, mutta kyllä niitä silloin jo oli paljon. Kalenterimania-taipaleeni lähti liikkeelle bullet journalilla ja muutaman kuukauden päästä sitä seurasi Happy Planner Mini.

Unelmieni kalenteri
Vuosia sitten olisin varmaan vastannut tähän jotain aivan muuta, mutta nyt totean, että mikä tahansa, mikä itsellä toimii. Wonderland 222 on ollut ihana kalenteri, kun se on niin käytännöllinen ja monipuolinen, mutta rakastin myös aiemmin kovasti TN:ää. Molemmissa on myös ollut tärkeänä puolena se, että omaa luovuuttaan pääsee toteuttamaan mielin määrin ja kalenterin sivut kestävät jos jonkinlaisia sotkuja. Eli sanoisin, että unelmieni kalenteri on kalenteri, jossa käytännöllisyys ja luovuus yhdistyvät sopivalla tavalla.

Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen
Aika vaikea kysymys, koska tuntuu, että vakioarsenaalini on nykyään aika suppea ja en edes sen kummemmin pysähdy miettimään, mitä se pitää sisällään. Sanotaan siis, että hyvä kynä (lemppari tällä hetkellä Mujin 0.38-kokoinen musta kynä), vesivärit ja itse kalenteri.

Vaaka- vai pystypäivät
En ole koskaan ollut kauhean ehdoton kumpaankaan suuntaan. Aiemmin tosin käytin enemmän vaakapäiviä, nykyisessä kalenterissa taas on pystypäivät. Eli pysty varmaankin ainakin toistaiseksi!

Keräilen salaa
En ehkä juuri nyt mitään kauhean aktiivisesti. Vastaan silti, että Mambin tarrakirjat, koska niitä on kertynyt vuosien varrella aika lailla. Ja edelleen aina välillä ostan jonkun yksittäisen, jos sen teema sattuu miellyttämään.

Kauanko olet ollut Kalenterimaniassa?
Muistaakseni vuoden 2017 kesästä saakka.

Oletko ollut kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?
Olen ollut useassakin miitissä, sekä isommissa että pienemmissä. Nykyään tuntuu että arki on niin hektistä, ettei miitteilylle liiemmin jää aikaa. Olisi silti kiva taas jossain kohtaa osallistua.

Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?
Muistoja on vaikka kuinka, joten hankala nimetä vain yhtä. Kaikkiin niihin liittyy kuitenkin ihanat ihmiset, joita olen saanut ryhmän myötä elämääni vaikka kuinka paljon.

Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut
Kirjoittaa kirjan! Ja osata vaikka mitä, kuten piirtää.

Terveiset
Ihanaa syksyä kaikille! Te teette meidän upean yhteisön, jatkakaa samaan malliin!

Perjantaipäiväkirja – Carita

Rakas perjantaipäiväkirja,

viimeksi kun kirjoitin, kevät oli vasta aluillaan. Nyt eletään jo pitkällä heinäkuuta. Vaikka syksy onkin lempivuodenaikani, on kesä silti minulle mieluista aikaa. Se tarkoittaa yleensä (kuten nytkin) kesälomaa ja sitä, että on enemmän aikaa itselle. Voi päästää irti arjen kiireistä ja aikatauluista ja tehdä käytännössä mitä huvittaa. Tällaiselle suorittajalle kesä on sitä aikaa, kun suorittaminen jää luonnostaan vähemmälle. En väitä, että se kokonaan mihinkään katoaisi, mutta kyllä se vähenee.

Tämän postauksen tullessa ulos olen parasta aikaa Sloveniassa, jonne päätimme mieheni kanssa lähteä viikoksi. Matkustaminen voi olla perfektionistille aika stressaavaa, mutta olen siitä huolimatta aika innoissani tulevasta matkasta. En malta odottaa pääseväni tutkimaan ja ihmettelemään itselleni ennestään tuntematonta maata. Ja reissussa jos missä on tärkeä muistaa olla suorittamatta liikaa. Jonkinlaisia matkasuunnitelmia olemme tehneet ja hoitaneet kuntoon käytännönasiat, kuten majoitukset ja auton vuokraamisen, mutta muuten päätimme jättää tilaa erilaisille mahdollisuuksille. Uskoisin, että ennakkoluuloton ja avoin mieli ovat paras matkavarustus, jos ei halua liikaa kahlita itseään erilaisiin aikatauluihin tai pakosti suoritettaviin matkasuunnitelmiin.

Muistan kyllä vuosien takaa sellaisia reissuja, kun hiki hatussa ravattiin läpi kaikki pakolliset turistinähtävyydet ja sitten harmitti, jos jotain ei ehtinytkään nähdä. Nykyään en enää edes oikein syty sellaisesta, joten teen itselleni pelkästään palveluksen, jos en suunnittele liikaa etukäteen. On ehkä vähän hassuakin pelätä jäävänsä jostain paitsi, kun on ylipäätään jo päässyt lähtemään johonkin uuteen ja ihmeelliseen paikkaan ja lähes kaikki kokemukset ovat varmasti hienoja.

Tämä onkin siis jälleen yksi uusi tilaisuus hiljentää se päänsisäinen ylisuorittaja ja keskittyä lomailemaan itsensä näköisesti. Myös matkaseura on enemmän kuin kiitollinen, jos jokainen päivä ei ole yksi uusi to do -lista, jota palan halusta päästä ruksimaan pienemmäksi. Kalenteri lähtee kyllä matkaan mukaan, jotta pystyn halutessani tallentamaan kohokohtia reissusta, mutta lupaan pyhästi olla käyttämättä sitä turhaan suorittamiseen. Saattaapi olla, että heinäkuun lopussa jaan parhaita paloja ryhmässä teillekin.

Loppuun vielä totean, että kesälomalla pitää muistaa myös levätä ja antaa itselleen tilaa palautua. Tämän lupaan muistaa tänä kesänä.

-Carita