Avainsana: harrastus

Haasteet testissä – Laura

On tullut minun vuoroni inspiroitua vanhasta haasteesta. Vetkuttelin päästöstä aiheesta aika kauan. Lopulta valitsin pastellivärit ja nyt ihmettelen, miten en siihen syttynyt aiemmin. Niin lähellä omaa tuunaustyyliäni se kuitenkin on.

Tuunaan paljon pastelliväreillä, lähinnä vaaleanpunaisella. Halusin lähteä nyt haastamaan itseäni tarrakittien jämillä sekä sekalaisella tarrakasalla. Nappasin laatikosta muutaman washiteipin ja niiden pohjalta lähdin rakentamaan aukeamaa. Valitsin kittien jämiä sopivien värien mukaan ja niiden lisäksi Heidin korttipajasta hankkimani tarrakirjan. Tarrakirjasta otin boksitarroja ja aseteltuani ne, aloin sattumanvaraisesti lätkimään tarroja sekä teippiä. Pitkästä aikaa täysin fiiliksen mukaan. Kun olin saanut runsaasti tarroja uppoamaan sivuille, värittelin puukynillä pieniä palloja sinne tänne.

Tuunaaminen on minulle parhaimmillaan juuri tätä. Aukeama rakentuu pikkuhiljaa, ja aloittaessani en ole täysin varma lopputuloksesta. Aukeamasta tuli ehdottomasti minun näköinen, mutta sain tästä lisää inspiraatiota käyttää kittien jämiä sekä sekalaisia tarroja.

Ryhmästä löytyviä haasteita kannattaa ehdottomasti käyttää hyödykseen, kun etsii inspiraatiota. Jokaisen aiheen voi tehdä niin monella eri tavalla.

Ennen minua haasteista ovat inspiroituneet: Milja, Piia, Mirppu, Nanna, Suvi, Aj, Inka ja Carita. Tämän jälkeen alkaa uusi haastepostaus-sarja, innolla jo odotan!

-Laura

Kalenterimaanikko puolisona

Kalenterimania on saapunut taloomme, ja tehnyt sinne itselleen, ilmeisestikin pysyvän, pehmeän pesän.

Vai miten muuten voi selittää joka puolella pyöriviä erinäköisiä kirjasia… on pehmeätä kantta, kovaa kantta, tommosta lehtiötä, tämmöstä rengasta. Eikä tämä jää tähän, vaan sitten on vielä kaiken maailman lisähilkkeitä. Kuten esimerkiksi teippejä (washeiksi kai kutsuttuja), leimasimet, tarroja ja niin edelleen. Kaikelle tälle yhteistä on se, että näitä löytyy vähän joka puolelta taloa ainakin joskus. Yleensä kuitenkin ovat tiukemmassa järjestyksessä kuin armeijan alokkaat. Mitä nyt joskus kissat teippirullia, siis näitä washeja (kirottuja olkoon jaappanialaiset ), ympäriinsä kantelevat. Parempi puolisko perässään juosten.

Onkin ollut oikeastaan mielenkiintoista seurata sivusta tätä touhua. Mikä ei kaikesta päätellen olekaan yksittäistapaus, vaan pelkästään suomessakin tähän hurahtaneita on jo tuhansia. He sitten keskenäänkin vaihtelevat, ostavat, ja myyvät tätä välineistöä netin kauppapaikoilla. Mielestäni tämän voisi ehkäpä rinnastaa vaikka alkoholiin, sen verran addiktoivaa touhua näyttää olevan. Tämän tiedän kertoa omakohtaisesti koska vähintäänkin joka viikko meillekin saapuu mitä erinäisimmin tavoin pakattuja paketteja. Puuttuu oikeastaan vain enää kuriiri, joka saapuessaan moikkaa, luovuttaa paketin, singahtaa wc:n ja poistuu. Eli käyttäytyy kuin kotonaan, koska käy niin usein paketteja toimittamassa.

Yleensä tämä kaikki tapahtuu hiljakseen mutta joskus saapuu jotain, niin se on niin mahtavaa, hienoa ja fantsua, että sitä esitellään suu vaahdossa ja silmät kiiluen. Näiden juttujen kanssa touhutaan pääasiassa itsekseen, mutta joskus kokoonnutaan myös laumalla nauttimaan asiasta, eli niin kuin suviseuroissakin, verkossakin ollaan yhteisöidytty. Eli tällaista tapahtuu, kun yhdistetään almanakka, päiväkirja, koristelu ja kalenteri. Maailma menee sekaisin ja ihmiset hurahtavat.

Ja kaikille tiedoksi: tämän kirjoituksen tarkoitus ei todellakaan ole loukata eikä mollata ketään. Hyvä että ihmisillä ja varsinkin tuolla paremmallakin puoliskolla on mieleinen harrastus, joka jaksaa kiinnostaa yhä edelleen vuosienkin jälkeen. Eli kaikille kalenteriharrastajille hyvää kevättä ja tulevaa kesää, sekä hyviä kalenteriharrastushetkiä!

T: Eijan sivusta seuraaja