Avainsana: tomoe river

Kalenterirauha Hobonichien myötä

Ostin ensimmäisen Hobonichini 2021 syksyllä bullet journalini kaveriksi. Pitkään olin lueskellut keskusteluja eri kalenteriryhmissä tästä mielenkiintoisesta japanilaisesta kaverista ja tottahan toki piti lopulta tilata sellainen kokeiluun itsellenikin. A6 Dreamy soda, pelkkää rakkautta heti ensi kosketuksesta lähtien. Suureksi surukseni piakkoin huomasin etten saanutkaan sitä itselläni mitenkään päin toimimaan. Päiväsivut olivat sittenkin itselleni too much bujon lisäksi, enkä osannut mielestäni koristellakaan sitä omaa silmääni miellyttävästi. Käyttämättä siis suurilta osin jäi, mikä harmitti tietenkin tosi paljon. Hukkaan sekään ei kuitenkaan mennyt, sillä olen näin jälkeenpäin suunnitellut bujoilevani siihen joskus tulevaisuudessa, kun aikaa löytyy taas enempi.

Nyt viime syksynä alkoi Hobonichien maailma kummittelemaan mielessäni jälleen. Kaipasin valmista, kaunista kalenteria ja olin jo aiemmin mieltynyt japanilaiseen hillittyyn ja selkeään tyyliin. Weeks. Se alkoi tuntumaan The Kalenterilta. Viikkosivujen ansiosta olin varma että saan sen itselläni toimimaan A6-planneria paremmin. Niinpä tuli tilattua Paperimurusta Weeks Mega ”Happiness pink” sekä siihen sopivat Light in the Distance cover on coverit.

Olen ollut koko kalenterin pitohistoriani vannoutunut bujoilija, joten Weeksin piti tulla lähinnä siihen rinnalle kaveriksi, selkeäksi sellaiseksi. Ei mennyt kuitenkaan kauaakaan kun totesin, että nyt saa bujo siirtyä kokonaan sivuun ja panostan ainoastaan Weeksiin. Niin omalta jutulta se alkoi tuntumaan ensimmäisten merkintöjen ja koristelujen sekä helppouden myötä. Rightaftersundaylta saapui ihanat lilat kannet, vaaleansinisellä glitter-piparireunuksella.

Tykkään koristella kalentereitani tosi runsaasti ja näin teen myös Weeksin kanssa. Bujoilusta poiketen kuitenkin die cutsit ja koristepaperit jätän tämän kanssa mieluiten laatikkoon, mutta toki niitäkin sivuille välillä ilmaantuu. Myös Instax mini 11 -kameralla nappaamani kuvat päätyvät suurimmaksi osaksi Weeksin sivuja koristamaan.

Tavoitteena olisi, että vuoden loppuun mennessä jokainen sivu olisi enempi vähempi koristeltu. Tässä riittää haasteetta, mutta onneksi Kalenterimanian Facebook-ryhmässä on aina jokin tuunaus/doodlailu-haaste meneillään jos omat ideat loppuvat kesken.

Weeks kulkee mukana siellä missä minäkin ja näin ollen pääsi myös poseeraamaan kuopukseni kanssa synnärillä.

Vaikka Weeks on toiminut itselläni jo reilu kahden kuukauden ajan täydellisesti, aloin kaipaamaan sen rinnalle jotain lisää. Cousin alkoi pikkuhiljaa hiipimään alitajuntaan. Ja vaikka päiväsivut eivät toimineet kohdallani A6:ssa, alkoi mieltä kutkuttamaan ajatus päiväkirjan kirjoittamisesta sekä ajatus siististä, yksinkertaisesta ja neutraalista tavasta pitää kalenteria. Kuten todettu, rakastan Weeksini koristelua, joten sen muuttaminen minimalistisemmaksi tuntui enemmän kuin väärältä. Eipä mennyt aikaakaan kun Paperimurusta saapui elämäni ensimmäinen Cousin, ihanilla Minä Perhosen ”Hello Swallow” -kansilla.

Vanhemmiten olen oppinut kuuntelemaan omaa kuormitustasoani melko hyvin. Kun alkaa tuntumaan siltä, että nyt on ihan liikaa kaikkea tässä ja nyt sekä elämässä ylipäätään, on aika pysähtyä, rauhoittaa ympäristö ja vähentää minimiin kaikki ylimääräinen aistiärsyke, some mukaan lukien. Ja tässä on yksi niistä syistä miksi haluan pitää Cousinin mahdollisimman yksinkertaisena ja noh, tylsänä. Kun aivot ovat liian täynnä samoja merkintöjä mitä kalenterissakin (lisäksi vielä ne asiat jotka eivät päädy kalenteriin), on ihanaa katsoa päivän ohjelma yksinkertaiselta aukeamalta. Toki koristelen sitäkin vähintään tarroilla, mutta pyrin käyttämään niitä hillitysti sekä pitämään värimaailman seesteisenä, rauhoittavana. Aiemmin mietin jonkilaista värikoodia merkintöihin, mutta päädyin kuitenkin mustaan Zigin bimojiin, jonka pyhitin ainoastaan Cousinille.

Monta päiväsivua ehdin missata ennen Cousinin saapumista, mutta päätin että käytän ne myöhemmin hyödyksi raskausajan, synnytyksen sekä vauvan ensimmäisten viikkojen muisteluihin.

Näiden kahden ihanuuden myötä mulle laskeutui täydellinen Kalenterirauha 2023 ja uskon että tulen ensi vuodenkin viettämään Hobonichien kanssa.

Aurinkoista alkavaa kevättä kaikille! -Piritta

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Emmi

Tervehdys torstaihin kaikille! Tänään pääsen (ehkä kohtuuttoman) innoissani kertomaan omista kalenteriharrastuksen kulmakivistäni. Kyseessähän on siis vuodenalun torstait kattava haastepostaussarja, jossa meidän ryhmän ylläpidon, Kalenterimafian, tyypit esittelevät omia tärkeimpiä kalenteriharrastuksen asioitaan.

Ajattelin jäsennellä nämä asiat kahteen eri osaan, joista ensimmäinen on tavallaan aineettomat ja ei niinkään askarteluun ja materiaaleihin kuuluvat, ja toisena sitten se itse ”välineurheilu”, eli tarvikkeet ja materiaalit.

Motivaatio – aloitan tästä kenties omalta osaltani tärkeimmästä minkä tahansa tekemisen ja aloittamisen tärkeimmästä elementistä. Itsellä tulee ihan usein vaiheita, että motivaatio luovaan tekemiseen ja jopa kalenterin päivittämiseen katoaa. Nepsyaivoille (toiminnanohjauksen ongelmat ja ADHD) on usein ylitsepääsemätöntä aloittaa mitään. Helmikuulle en ole edes avannut kalenteria. Ne vähäiset menot, mitä oli, pidin päässäni tai laitoin puhelimen hälyttämään. Kun kalenterin parista on kauan pois, kynnys palata sen luokse kasvaa ja kasvaa. Mutta iso opetus on tämä: Tätä tehdään itsellemme – omaksi iloksi ja hyödyksi. Jos otan tästä suorituspaineita tai ahdistusta, niin mitä tarkoitusta tämä palvelee?

Teippasin helmikuun sivut washilla kiinni, poissa silmistä – poissa mielestä, ja jatkan innoissani maaliskuun pariin.

Twitch-striimit – lukiessani muiden mafialaisten kulmakivi-postauksia, usein esiin nousi musiikki, äänikirjat, oma rauha. Kaikki nämä ovat myös itselleni tärkeitä, mutta parhaiten pystyn olemaan ”zonella”, kun katselen ja kuuntelen kavereideni livestriimejä. Voin itse tuunailla ja toisella silmällä seurata kun kaverit pelaavat! Striimit ovat uusi, tehokas tapa mulle keskittyä johonkin ja samalla jutella muiden kanssa. Tämän huono puoli on se, että teen sitä yleensä tietokonepöydän ääressä, enkä mun askartelunurkassa, joten en saa kaikkea materiaaliani käyttöön ja joudun siirtelemään tuunaustarvikkeita paikasta toiseen.

Pienet suomalaiset kaupat – Viimeinen ”aineeton” kulmakivi mulle ovat pienet suomalaiset kalenterialan yritykset. En shoppaile juurikaan isoissa kaupoissa tai ketjuissa, AliExpressissä, Amazonissa tai sen sellaisessa. Tarvitsemani tarrat, washit ja välineet hankin mieluusti pienistä kaupoista ja tuen suomalaisia yrittäjiä, ja tarvikkeita etsiessäni palaan aina myös Manian yhteistyökumppanien kaupoille.
Suosikeistani mainittakoon Pikku paperi, Paperimuru, Vihkokauppa, artbyiitu ja Kuvaksini.

Tarvikkeiden hankkimiskeinoista päästäänkin sopivasti aasinsillan kautta itse materiaaleihin ja välineurheiluun.

Washiteipit – Ehdottomasti tärkein kulutustavara koristeluun. Pärjäisin hyvin ilman tarroja, koristepapereita tai PET-teippejä, kunhan mulla vain olisi kaunista washia käytössäni. Washi on uskomattoman monikäyttöistä (kysy vaikka Aliisalta!), sillä voi rajata reunat sivuun maalatessa, kiinnittää muistilappuja kalenterin sivuille, koristella välilehtiä, ja laadukkaat teipit tuovat iloa pitkään.

Fudenosuke – Fudenosuke on Tombow’n sivellinkynä. Itse käytän kovapäistä versiota. Teen tällä käytännössä kaikki otsikot ja korostukset. Näitä on iso kasa varastossa, olen useamman jo käyttänytkin loppuun! Tämä on se The Kynä™, jota ilman en pärjäisi.

Highlighterit – Otsikointiin ja korostuksiin tarvitsen ehdottomasti jotkut korostuskynät. Viime aikoina käytössäni suurella suosiolla ovat olleet Ecoline-kynät ja pidän myös myös Faber-Castellin Pitt Artist Pen Brusheista, joilla voi myös tehdä kalligrafiaa. Näissä ei sinänsä ole mitään parempaa kuin perus-marketti-Stabiloissa, muuta kuin että niitä on tarjolla useammissa värivaihtoehdoissa.

Muistilaput – Aivan kriittinen osa arjenhallintaa ja plannerointia. Näihin laitetaan tehtävälistat, pienillä post-it-lapuilla merkitään menoja etukäteen ennen kalenterin varsinaista koristelua, ja niitä liimaillaan tietokoneen näytön reunaan muistuttamaan tärkeistä asioista ja käytetään sivumerkkeinä erittelemään sivuja kalenterissa.

Tomoe River -paperi – Toinen merkittävä paperi tuunailuelämässäni on tällä hetkellä yleisestikin suurta suosiota nauttiva Tomoe River. Se on siis japanilainen lisensoitu paperityyppi, erittäin kevyt ja ohut. Käytän paljon fountain peniä, täytekynää, ja tämä paperi on suunniteltu juuri tämän tyyppistä kynää ja mustetta varten. Paperi kestää jopa vesivärejä ja koska se on niin ohutta, monisatasivuisistakaan Tomoe River-muistikirjoista ei tule niin painavia kantaa mukana. Sekä kalenterini, että memory plannerini ovat Tomoe River-paperista enkä osaa oikein muuntyyppisestä paperista enää nauttia yhtä paljon.

Liimarolleri – Käytän tuunailussa ja askartelussa paljon koristepapereita, vanhoja kirjansivuja ja muuta paperisilppua. Näiden kiinnittämiseen ehdottomasti paras on liimarolleri. Näitä on nopeaa ja siistiä käyttää. Tykkään myös siitä, että näihin saa ostettua täyttöä, eli pystyy hieman vähentämään muoviroskaa.

Näiden edellä esiteltyjen lisäksi viimeisimpänä pitää mainita kuitenkin tärkein kaikista – Kalenterimanian yhteisö. Se inspiroi ja haastaa mua, ja tarjoaa korvaamatonta tukea ja apua. Ihastelen päivittäin meidän jäsenten luovuutta ja taitoa, se jos mikä motivoi myös omaa tekemistä ja kokeilunhalua. Kiitos kaikille jotka ovat osa tätä mahtavaa #maniaperhettä!

Näkyillään ryhmässä! <3

– Emmi