Kategoria: 101

Keskiviikkoisin ilmestyvä vinkkipalsta 101.

Kahvilla Katjan kanssa – kahvismoothie ja kirjekuoritasku

Hyvää toukokuista keskiviikkoa. Lämpö on antanut itseään vielä odottaa ainakin tätä kirjoittaessani. Kaipailen silti jo kauniita ja lämpimiä kesäpäiviä. Molemmat näistä ohjeista onkin juuri kesäaamuja ajatellen suunniteltu.

Aloitetaan taas juomasta, kahvismoothie saattaa äkkiseltään kuulostaa oudolta ja ällöttävältä. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan. Tämä ohje syntyi tarpeesta saada juoma mukaan, sillä istun yleensä aurinkoisina kesäaamuina lähikalliolle nauttimaan kahvia. Aloitan yleensä tekemällä kuppiin espressoshotin tai tässä tapauksessa kaksi. Tähän kävisi kahviosuudeksi hyvin myös cold brew, joka olisi jo valmiiksi kylmää. Lisään tässä vaiheessa lasiin jääpaloja, jotka olen tehnyt maidosta. Itse käytän kahvijuomiin sokeroimatonta kauramaitoa, mutta käytännössä mikä tahansa sopii. Jääpalojen on tarkoitus kylmentää kahvi. Nyt itse smoothie-osuuteen: laitan blenderiin puolikkaan jäädytetyn banaanin, maitoa 1-3 dl riippuen astian koosta ja kuinka voimakkaan haluan kahvin olevan. Sitten lisään 2 tl pähkinävoita ja 2-4 rkl kaakaojuomajauhetta. Itse käytän Starbucksin pienissä pusseissa myytävää kaakaojuomajauhetta, koska se on vegaaninen. Jos rajoitteita ei ole niin Tazza tekee todella hyvää pehmeänmakuista vastaavaa. Sitten vaan blenderi pyörimään, sanoisin että sauvasekoitin toimii myös mainiosti. Itselle juomaan tulee riittävä makeus banaanin ja kaakaon yhdistelmästä, mutta jos kaipaat lisää makeutta niin ruokosokeri sopii tähän todella hyvin. Nyt kun kahvi jääpaloineen on kylmennyt lisään siihen ripauksen suolaa, joka poistaa kylmän kahvin luontaista kitkeryyttä. Lopuksi vaan kaadan smoothien kahvin päälle ja sekoitan. Lisään myös jääpaloja jos lasiin mahtuu. Vinkkinä jos et tykkää kahvista, niin tämä on hyvä myös smoothiena, lisää vaan pakastetun banaanin ja pähkinävoin määrää. Pakastetusta banaanista tulee ihanan pirtelömäinen maku ja koostumus.

Nyt sitten siihen toiseen. Olen jo hetken kaipaillut Traveler’s notebookin (TN) väliin taskua missä kuljettaa lehtileikkeita ja tarroja, joita käytän päiväkirjavihkon koristelussa. Tykkään pitää oman TN:n aika kevyenä, koska kuljetan siellä aina kalenterin lisäksi päiväkirjaa, käsityövihkoa ja commonplace bookia. Siksi vaikka tämän voisi hyvin tehdä valmiista kirjekuorista, halusin vaihtaa materiaalin ohuemmaksi. Tykkään sitäpaitsi pähkäillä jutut alusta asti itse. Tein siis omani ylijäämäpakkauspaperista, mutta käytännössä tähän sopii vaikka lahjapaperi. Mielikuvitus on vaan rajana.

Otin avuksi kuitenkin kirjekuoren ja säätelin kokoa sopivaksi oman TN:n väliin, joka on A6-kokoa. Päädyin siihen että en halua läppää omaani ja laitan kirjekuoren taittopuolen sisälle niin että avoin puoli on sisällepäin. Tämä siitä syystä että voin tehdä yhden aina samasta palasta ja toiseksi näin tavarat toivottavasti pysyvät sisällä. Kun päädyin oikeaan kokoon, tein ohuemmalle paperille kirjekuorimuottia apuna käyttäen yhden ison palan.

Taittelin kirjekuoret samankokoisiksi ja testasin tätä mallia TN:n väliin. Omani oli vielä hieman isompi kuin muut vihkoni, joten leikkelin mallikappaletta vähän pienemmäksi.

Kun olin tyytyväinen mallin kokoon piirsin sen uudestaan paperille. Koska käyttämäni paperi on niin ohutta, taitoin sen nelinkerroin ja leikkasin kaikki yhdellä kertaa. Pidin nippua paikallaan jalallani, mutta kirja olisi ajanut asian varmaan paremmin. Jos kuitenkin käytät paksumpaa materiaalia kannattaa leikata yksitellen, tai käyttää katkoteräveistä.

Nyt kun minulla on viisi oikeaan kokoon leikattua mallia valmiina, päädyin kuiten vain kolmeen. En tykkää että oma TN on kovin pullea, koska kuljetan sitä kokoajan mukana kaikkialle. Kuitenkin helposti pystyisi lisäämään halutessaan kuinka monta vaan. Suosittelen kuitenkin pysymään parittomassa määrässä, näin keskelle tulevassa ei ole liimattua pintaa. Näin kuminauha ei ajan kanssa kaivaudu liimatun sauman väliin.

Nyt vain taittelemaan. Yritä pitää kuoret samankokoisina. Tajusin viimeistä taitellessa, että olisi voinut leikata mallikuoresta oikean kokoiseksi ja taitella sitä vasten sivut samankokoiseksi. No jospa tästä on apua teille.

Testailin yläpuolen kuvassa, että kuoret ovat varmasti samanmuotoiset.

Liimasin ensin kuoret kasaan. Eli taittelin ensin (kuvassa) ylä- ja alareunan sisään, sen jälkeen liimasin sivu läpän niiden päälle. Ole tarkkana että et liimaa läppää kiinni taustaan.

Kun kaikki kuoret oli liimattu kasaan. Liimasin ne toisiin niin että jätin yläreunan auki. Ajattelin että niihin on hyvä laittaa isomman lehtileikkeet.

Kun koko homma on nyt kasassa, leikkasin sisäkulmaan pienen kolon. Näin kuminauha ei paina sitä ryttyyn käytössä. Vaikka tästä tuli yllättävän tukeva, leikkasin vielä kannen ohuesta pahvista, lähinnä suojaamaan takasaumaa, ja näyttäähän se heti siistimmältä. Laitoin vain ”vihkon” auki pahvin pälle ja piirsin sen reunoja pitkin oikean kokoisen. Sitten liimasin sen kiinni. Laitoin kuivumaan valmiin vihkon painon alle pariksi tunniksi.

Olisin hyvin voinut valita värillisen kannen, mutta koska päiväkirja ja kalenteri on samanväriset päädyin tähän. Katsokaakaa nyt miten hyvin ne sopivat yhteen.

Tykkään itse tosi minimalistisesta tyylistä ja koska minun TN:n kannet ovat läpinäkyvät, pysyy kokonaisuus näin siistinä. Kukaan ei kuitenkaan kiellä sinua koristelemasta omaasi juuri sinun näköiseksi. Tämä on myös hauska idea happy maileihin, jos haluat panostaa vähän extraa.

Nähdään ryhmässä.

Katja

Lehtileikkeestä kollaasipaperia pakkausteipillä

Dingbats Pro muistikirja on saatu yhteistyössä Vihkokaupalta.

Pakkausteippi on yllättävän monikäyttöinen tuote. Virallisen käyttötarkoituksensa lisäksi olen sillä viimeksi tehnyt itse tarroja ja nyt bongasin taas hauskan DIY-vinkin Instagramia selatessani. Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen! Tarvitset tätä varten pakkausteippiä, lehtileikkeitä ja laakean astian, johon laitat vettä. Pyyhe on myös suositeltava lisävaruste, jotta valmiit tekeleet saa helposti kuivumaan.

Aloitin koko homman sillä, että leikkasin lehdestä itselleni suikaleita, joista tulisi sitten kollaasipaperini. Teippi asetellaan haluaman kuvan päälle: jos teippi ryppyyntyy, ei hätää, sillä se tuo kivasti eloa kun kuva ei siirrykään täydellisesti. Jos haluat teippiä leveämmän kuvan, ota huomioon se, että seuraavassa vaiheessa kuva tulee hajoamaan teipin mukaisesti, mutta onneksi kuivumisen jälkeen kuva on mahdollista saaada taas kasaan!

Nyt, kun leikkeet on valmiina teipattu ja leikattu, on aika kaivaa sopiva astia vedelle. Itse käytin matalaa lasista uunivuokaa tähän vaiheeseen. Veden lämpötilalla ei ole niinkään väliä, itse käytin kylmähköä vettä, mutta hätäisimmät voivat halutessaan keittää veden prosessia nopeuttaakseen. Leikkeet laitetaan veteen likoamaan hetkeksi.

En katsonut kellosta aikaa, mutta annoin varmaan 5-10 min paperien levätä vedessä. Tämän jälkeen aloin hinkuttaa toiselta puolelta paperia irti. Koska lehtileikkeeni olivat kiiltäväpintaista paperia, sain alkuun hinkuttaa yllättävän kovaa ennen kuin paperi lähti irtoamaan. Pelästyin myös alkuun, että koko kuvan siirto oli epäonnistunut, kun valkoinen ei tartu teippiin samalla tavalla kuin muut värit. Tässä vaiheessa kuva tulee myös ”halkeamaan” eli katkeamaan teippien yhdistymiskohdasta, mikäli kyseessä on pakkausteippiä leveämpi kuva ja vaatinut useamman suikaleen teippiä.

Kun koko tausta oli tyhjänä paperista, nostelin suikaleet harson päälle kuivumaan. Teipin kiiltävä pinta ei kuivu kovin nopeasti, joten pidin toista pyyhettä lopulta kaikkien suikaleiden päällä, kun olin saanut kaikki käsiteltyä. Muista siivilöidä käytetty vesi ennen pois kaatamista, jotta saat estettyä paperin menemisen viemäriin.

Huomasin kuivumisen aikana, että suurimpaan osaan teipeistä oli jäänyt sinertävän valkoisia (oletettavasti liimapinnan aiheuttamia) läiskiä paljon jäljelle. Muutaman kerran kun toistin vedessä hinkutuksen, joskin talouspaperia ja nukkaamatonta liinaa (molemmat veden alla) vuorotellen käyttäen, päästiin tästä ongelmasta eroon. Se on myös varmasti tekijästään kiinni, häiritseekö itseä, koska teipin kiiltävällä pinnalla näitä ei näkynyt.

Itse tykästyinkin enemmän teipin tarrapuolen kuvaan, sillä siitä puuttui teipin oma kiilto ja kuva näytti hieman utuiselta ja kuluneelta. Alla olevassa kuvassa on vierekkäin sama pätkä eri päin. Kauheasti värisävyä ei lopulta ole, ja nämäkin ovat varmasti makukysymyksiä. Teippiin jää myös pieni tahmea pinta tarrapuolelle, mikäli aikoo käyttää suikaletta kiiltävä pinta paperia vasten. Itse ohitin tämän ongelman käyttämällä kiinnitykseen matta gel mediumia, jolla samalla sivelin ohuen kerroksen kuvan päälle.

Ja pitihän luonnollisesti päästä käyttämään näitä ensimmäisiä itse tehtyjä kollaasipapereita myös art journaliin. Näiden säilytys tulee olemaan oma haasteensa toki, sillä teipin tahmea pinta tuppaa tarrailemaan vielä paikka paikoin kiinni, joten suosittelen joko käyttämään kollaasipaperin lähes heti taikka liimaamaan suikaleet hieman isompaan tarrakirjaan.

Oletko päässyt kokeilemaan tätä tekniikkaa aikaisemmin? Tämä oli lopulta niin paljon helpompaa, kuin aluksi odotin! Mukavaa keskiviikkoa kullekin ja ryhmässä nähdään!

– Laura S.