Avainsana: päiväkirjan kirjoittaminen

Happy Planner Classic – Erilaiset käyttötarkoitukset

Moikka kaikki! Tänään pääsette kurkistamaan hiukan Classic-kokoisten Mambin (Me And My Big Ideas) tuotteiden maailmaan. Käyttötarkoituksiahan näillä on varmasti yhtä monia kuin käyttäjiäkin, mutta näytän nyt muutaman tavan, joilla itse näihin toteutan sisältöä. Hauskana faktana voisin todeta, että tätä postausta aloitellessa ja tavaroita etsiessä olin unohtanut tuon alavasemmalla näkyvän kalenterin olemassaolon kokonaan – etsin siis neljää, mutta löysinkin viisi. Hups!

Kuvassa näkyvistä plannereista alarivin kaksi oikeanpuoleista ovat Classic-kokoisia Happy
Notes -vihkoja. Itselläni nämä ovat käytössä AMK:n kurssimuistiinpanojen kirjoittamista varten. Keskimmäiseen sain työnnettyä kahden kokonaisen lukukauden kurssit, joten voisin sanoa, että keskikokoisiinkin renkaisiin mahtuu melko paljon tekstisivuja! Vaaleanpunakantinen on uusin tulokas, joka pääsee kunnolla käyttöön muutaman viikon päästä, kun on aika käydä syyslukukauden kimppuun.

Sen jälkeen, kun vuosi sitten syksyllä otin ensimmäistä kertaa Happy Notesin käyttöön muistiinpanojen osalta, en ole hetkeäkään edes harkinnut ”tavallisiin vihkoihin” palaamista. Parhaana puolena voisin mainita sivujen liikuteltavuuden ja lisäilyn – jos johonkin kurssiin meneekin enemmän tilaa kuin olin ajatellut, voin vain lisätä sivuja lopusta jossa niitä vielä on. Ja jos sattuisi käymään niin että kaikki sivut täyttyisivät, on lisäsivujakin saatavilla helposti netistä tilaamalla tai itse rei’ittämällä mistä tahansa paperista. Kielten kursseilla olen myös tykännyt tulostaa tai kirjoittaa esimerkiksi sanalistoja, ja kiinnittää ne kyseisen luennon muistiinpanojen perään tai keskelle, riippuen paperin koosta.

Loput kolme ensimmäisessä kuvassa näkyvistä ovat tavallisia Classic Happy Plannereita pystypäivillä. En ole kuitenkaan oikeastaan ikinä käyttänyt niitä täysin tavallisen kalenterin tapaan, vaan teen niihin päiväkirjatyyppisesti sisältöä. Ensimmäinen näistä oli vuonna 2020, jolloin tosin kirjoittelu jäi puolen vuoden jälkeen useaksi kuukaudeksi, ja tyhjiä sivuja löytyy melkoisesti. En kuitenkaan ole antanut niiden jäädä kaivamaan mieltä, vaan olen irrotellut ja siirrellyt niitä uudempiinkin kalentereihin, ja saattanut tehdä esimerkiksi Art Journal -tyyppistä sisältöä niiden päälle.

Mun tyyli toteuttaa tätä päiväkirjaprojektia on vähän vaihdellut vuosien varrella, mutta nyt tämän vuoden aikana tyyli on jollain tavalla vakiintunut. Tänä vuonna olen omaksi hämmästyksekseni onnistunut kirjoittamaan lähes joka päivä, eikä yhtäkään kokonaista aukeamaa ole tyhjänä! Pääasiassa toteutan tätä siten, että edeltävällä viikolla lätkin boksitarrat aukeamalle (jos joku on ihmetellyt ryhmässä mihin mä niitä fullboxeja tarviin, niin tässä selitys) ja mietin värin, jolla lähden toteuttamaan noita korostuksia. Viikon aikana pyrin joka ilta kirjoittamaan. Tähän en tosin ihan aina pysty, ja sitten yritän loppuviikosta muistella mitä sitä tulikaan tehtyä milloinkin.

Aina kun mahdollista, koitan hyödyntää myös esimerkiksi reissuista tai tapahtumista saatuja esitteitä, karttoja tms. Ylhäällä näkyvään reissuviikon aukeamaan esimerkiksi leikkelin yhden aluekartan (joita juuri kalenterihommien takia hamstrasin useamman mukaan). Aukeamilta löytyy myös esimerkiksi keikkaranneke, huvipuistojen rannekkeita sekä pieniä valokuvia. Melkoinen sekamelska, mutta niinhän se elämä välillä on.

Ihanaa loppukesää kaikille, ja tsemppiä syksyn haasteisiin, mitä ne itse kullakin sattuukaan olemaan!
-Vilma

Aamusivuhaasteen jälkeen

Kuvien Mantra-vihko saatu yhteistyössä / Ainoa

Lähdin hyvin hämmentyneenä, mutta innostuneena viime vuoden puolella Ainoan järjestämään aamusivuhaasteeseen mukaan. Konsepti oli minulle täysin uusi, mutta kaunis vihko ja ajatus jostain täysin uudesta projektista saivat napattua kiinnostukseni nopeasti mukaansa. Sain upean vihkon käyttööni ja jäin odottamaan mielenkiinnolla tulevaa haastetta.

Haaste vaikutti alkuun hyvin kaukaiselta itselleni, mutta muutaman aamun jälkeen tulimme aamusivujen kanssa jo suht hyvin toimeen. Alun kankeus paistoi toistuvina manauksina sivuilla ja käden väsymys painoi useampaan otteeseen silmien lailla. Onnistuin kuitenkin pitämään rutiinia yllä ja nopeasti siitä muodostui jo hyvä startti aamulle.

Koin jo ensimmäisen viikon lopussa pieniä ahaa-elämyksiä omasta käyttäytymisestäni ja sen tajuaminen toi uutta virtaa arkeeni. Itsetutkiskelu tuntui sopivaan tahtiin sujuvalta, mutta joinain aamuina kirjoitusblokki tuntui naurettavan suurelta kynnykseltä ohittaa. Usein huomasin kynän kuitenkin liikkuvan tehokkaasti ja joinain päivinä olisin halunnut jatkaa kirjoittamista kolmen sivun ylikin. Minulle blokki tapahtui lähes aina ensimmäisen sivun kanssa, mutta seuraavat kaksi tulivat jo helpommin ulos.

Viimeisen viikon loppupuolella meillä sattui kissan kanssa huonosti ja jouduttiin useamman päivän sairaalarumbaan. Tällöin valvottujen öiden jälkeen ei aamusivuille ollut enää aikaa tai energiaa ja jouduin harmikseni laittamaan haasteen tauolle. Kissan toivuttua leikkauksesta, kuukauden päästä tikkien poistosta ja jälkihoidosta tartuin uudestaan kynään ja vein haasteen kunnialla loppuun. En tiedä oliko se kissadraaman aiheuttamaa tarvetta päästä purkamaan oloa vai omaa jääräpäisyyttä, mutta olin päättänyt hyvittää menetetyt päivät jälkikäteen. Haasteen jäädessä kesken oli nimittäin itselläni juuri hyvä sykli ja symbioosi kirjoittamisen kanssa, itsetutkiskelu oli todella mieluisaa. En halunnut päästää inspiraatiota lipumaan vaan pidin siitä kovaa kiinni.

Haasteen loputtua olen kirjoittanut satunnaisesti aamusivuja ja tavoitteenani on täyttää tämä vihko ainakin kokonaan. Aluksi kaukaiselta ja vähän turhankin haastavalta tuntuneesta haasteesta muodostui itselleni lämmin ja turvallinen tapa purkaa stressiä ja ahdistusta edes vähän. Se ’edes vähän’ on usein juuri eikä melkein riittävän paljon.

– Milja