Avainsana: tinkelitankeli

Oma kirjaseni

En ole koskaan ollut valkoisten sivujen ystävä ja tämä on johtanut siihen, että olen vuorannut bullet journaleiden ja muistovihkojen sivut kuviopaperilla, jonka seurauksena vihko on ollut niin paksu, että selkä on pettänyt tai sivut ovat repeytyneet irti niiteistä. Aloin tekemään omia bujovihkoja traveler’s notebookin väliin, jotta saisin valmiiksi kuviollisia sivuja. Siitä se ajatus sitten lähti tehdä oma kirjanen/journal muistoille. Tykkään tulostella kuvia ja tehdä journal/mixed media/skräppisivuja omien valokuvien kanssa.

Tein tämän oman kirjasen kannet ihan elintarvikepahvipakkauksesta, joulukonvehtirasiasta. Leikkasin yhden sivun auki ja pienensin pakkausta haluamaani kokoon; päällystin kannet kuviopahvilla ja ompelin vihkoja sivuiksi. Sivuja kirjassa on noin 100. Kirjasen materiaalit ovat 99% suomalaisista askartelukaupoista tai kirpparilta. Käydään alla tarkemmin läpi miten kirjanen rakentuu ja vähän vinkkejä jos olet kiinnostunut tekemään oman ja mitä opin (eli älä tee niiin kuin minä tein). 

Ulkokansien kanssa aloitin selkämyksestä. Liimasin sen ensin ja sitten kansiin paperit. Kansien ulkopuolen päällystin Piatekin vähän paksummalla paperilla, jolloin kansiin tuli vähän enemmän tukea. Käänsin ulkopaperin kannen sisäpuolelle, niin kuin koulukirjoja kontaktimuovilla päällystettäessä. Liimaukseen käytin Erikeeperiä ja laitoin painoa päälle liimauksen kuivumisen ajaksi, jotta märkä liima ei saa pahvia käpristymään. Kannen koristelu oli vaikea päätös jota pohdin viikon. Lopulta päädyin laittamaan pätkän washia, tekemään vessapaperilla ja liimalla muottiin tarot -kortin (ja maalasin sen akryyliväreillä) ja palasen kosmetiikkapakkausta.

Sitten liimasin selkämyksen sisäpuolelle. Sisäpuolen selkämykseen käytin riisipaperia, jonka olen ostanut joitain vuosia sitten Tallinnan askartelukaupasta. Jos selän paperit ovat liian paksuja, ne repeävät, joten riisipaperi toisella puolella tekee selästä ohuemman ja taivutusta kestävän. Ja sitten vielä liimasin sisäkansien paperit, Craft Smithin paperia. Laitoin sisäkannen ja pahvin väliin nauhat, jotta kirjan saa sidottua kiinni. Sitten ompelin ompelukoneella kansien ympäri ja samalla ompelin sisäpuolelle taskut. Stanssasin selkään “2023”, tässä vaiheessa vielä kuvittelin, että tästä tuisi vuoden 2023 muistojournal. Kiinnitin taskut klemmarilla ompelun ajaksi kiinni. Tikkaus antaa kivasti tukea kansille, mutta ei ole mitenkään pakollista. Takakannessa ompelukone sai hepulin ja melkein sahasi pätkän selkämystä rikki, joten ompelin päälle pätkän nauhaa, jonka olen ostanut kirpparilta. Nauha menee reunan ympäri, eli se näkyy oikeinpäin sekä sisä- että ulkokannessa. Päälystin kannet decoupage -lakalla ja kiinnitin kulmiin metalliset kulmapalat.  

Tein neljä vihkoa kirjan sisään, jossa kussakin on noin 28 täysikokoista sivua + pienempiä paloja lisäksi, eli 14 paperia. En suosittele 14:ta paperia, se on aika vaikea ommella selkään. Seuraavaan kirjaseen aionkin tehdä useamman vihon, joissa on vähemmän paperia per vihko. Myös paksut askartelupaperit ovat hankalia ommeltaessa selkämykseen, suosittelen välttämään niitä, niin säästyy tuskailulta ja neulan katkeamisilta. Valmiit sivut ompelin selkämykseen neulalla ja langalla. Ennen ompelua tein piikillä reiät selkämykseen. Lankana kannattaa käyttää jotain paksumpaa lankaa, ei ompelukonelankaa. Itse käytin vahapäällystettyä lankaa, jonka olen joskus tilannut suomalaisesta askartelukaupasta. Tiedän, että jotkut käyttävät myös erilaisia kirjailulankoja. 

Olen kuviopaperihamsteri, enkä raaski käyttää suosikkipapereitani useinkaan, mutta päätin käyttää tähän kirjaan lempipapereitani, jolloin ne ovat aina minulla tallessa. Vihkoissa on sekä yksipuolisia, että kaksipuolisia papereita, täysikokoisia sivuja ja pienempiä paloja väleissä. En ommellut taskuja tai koristeita sivuihin, koska tämä jää itselleni. Sivuina on niin uusia kuviopapereita, että vanhoja kirjojen sivuja. Neljä vihkoani ovat vuodenaikojen mukaan. Ensimmäinen vihko on kevät, mutta koska Suomen kevät on mitä on, niin papereissa on sekä tummia kuviopapereita, että kasviaiheisia.

Sitten on kesävihko, johon valitsin suosikki kesäisiä papereita, kuten Graphic 45 kesäpapereita, ne ovat vain harmillisen paksuja. Kolmas vihko on syksy. Syksyyn käytin paljon Fabrika Decorun ihania kaksipuoleisia syyspapereita. Fabrika decorun paperit ovat myös hieman ohuempia kuin G45:n, joten niiden ompelu selkään on helpompaa. Viimenen vihko on talvi, Priman ja Söstrenen paperit, joilla sain ihanan hyisen aukeaman tehtyä.

Koko kirjan läpi teemana on tummat sivut, rakastan jalokivisävyjä ja tummia kukkakuoseja ja ne toistuvat vihkosta toiseen, vaikka vihkon vuodenaika muuttuu. Sivuina on myös yksivärisiä violetteja papereita, joita olen joskus onnistunut nappaamaan mukaan askartelukaupan alen jämälaarista todella edullisesti. Olen myös käyttänyt vanhojen kirjojen tekstisivuja, kuvasivuja ja karttakirjan sivuja. Minulle oli tärkeää, että kirjan sivut sopivat yhteen keskenään ja sivujen välillä on miellyttävä “flow”, eli yksikään sivu ei pistä liikaa silmään ja liukuu seuraavaan aukeamaan miellyttävästi. Olen joskus käyttänyt myös kirjepaperia tn-vihkoon ja nekin toimivat ja ovat kivan ohuita. Lopuksi kun olin ommellut sivut, solmin nauhat yhteen ja kiinnitin niihin helmiä ja muita tinkelitankeleita.

Nyt jo odotan innolla ensivuotta, jotta pääsen täyttämään kirjaani. Arjen valokuvauksen kanssa täytyy koittaa tsempata, se kovin helposti unohtuu. Minulla on kotona parempilaatuisia tarrapapereita, jotta voin tulostella kuvia niihin, eikä tarvitse lisätä kirjaan enempää paksuutta valokuvapaperilla. En halunnut tehdä kovin isoa kirjaa, koska koen kammoa isoja sivuja kohtaan, mutta ensi vuosi sitten kertoo, onko kirjanen liian pieni makuuni.  Oman kirjaseni jälkeen olen testaillut myös ohuiden puuvillakankaiden liimausta selkään ja sekin toimii. Koko kannen voi myös peittää kankailla. Mielikuvitus vain rajana. Jos haluat kysyä jotain tarkemmin, niin minulle voi laittaa viestiä somessa,  

Enni, @ghost.tv.planning

Tiktokistani löytyy kaksi lyhyttä videota kuinka kokosin tämän journalin. Instaan on tulossa flippivideo. 

Seinäjoen Käsityömessut 2022 – messutunnelmia

Yhteistyössä Seinäjoen Käsityömessujen kanssa.

Kalenterimania pääsi edustamaan Seinäjoen Käsityömessuille 8.-9.10.2022 ja paikan päälle lähtivät ylläpidosta Aliisa, Tia sekä Suvi. Aliisa ahkeroi molempina päivinä tinkelipajan kanssa, lauantaina kaverina toimi Tia klemmaripajaa pitäen ja sunnuntaina Aliisan kaveriksi vaihtui Suvi ohjaten messukansaa journaling maailmaan.

Messupisteemme sijainti oli loistava, pois kojujen luota missä ihmiset tekivät ostoja, lähellä kahvilaa, johon mentäessä messukävijät huomasivat meidät. Hieman avonaisempi alue, johon oli mukava pysähtyä istumaan ja osallistua ilmaiseen pajatoimintaan. Samalla kävijät saivat hypistellä mukana tuomiamme kalentereita sekä art journaleita ja paljon muuta, kuten junk journalia sekä jouluplanneria.

Lauantai startattiin täynnä innostunutta jännitystä. Päivä osoittautui selvästi vilkkaammaksi, kävijöitä oli tauotta ja klemmari– sekä korupaja vetivät puoleensa tekijöitä lapsista aikuisiin. Teemanamme oli kierrätys ja olimme tuoneet kotoamme varastoista materiaalit tykötarpeiksi. Aliisan tinkelitankeleihin löytyi nappeja, nauhoja, helmiä, korunosia, hamahelmikukkasia ja paljon muuta. Tian klemmaripajassa tehtiin puuvillalangasta ja villasukkalankojen jämistä virkattuja rusetteja, minimoppilangasta makrameesulkia ja washiteipistä koristeita klemmareihin. Ihmiset olivat positiivisesti yllättyneitä ilmaisesta pajatoiminnasta ja nostalgia valtasi muistelemaan lapsuuden askarteluja ja nuoruusaikojen kalentereita. Pienemmätkin messuvieraat osallistuivat innokkaasti.

Sunnuntaina Suvi pääsi messuhulinoihin mukaan Aliisan kanssa ja Tian siirtyi sukuloimaan.

Aliisa: Seinäjoen Käsityömessut oli todella mukava ja miellyttävä kokemus. Messuille valmistautuessani tavoitteeni oli ”hukata” mahdollisimman paljon askarteluvarastoissani tyhjän panttina lojuneita erilaisia koru- ja kierrätysmateriaaleja. Messuilla oli kiva huomata kuinka kaikenlaiset purkit ja laatikot sisältöineen innostivat ja inspiroivat lapsia ja lapsenmielisiä tuunaamaan itselleen mieluisan korun muistikirjaan, reppuun tai vaikka takkiin roikkumaan. Mielestäni tapahtuma oli hyvin onnistunut, messutunnelma oli lämminhenkinen ja ihmiset todella hyväntuulisia. Oli ihanaa päästä maniaa messuille edustamaan.

Suvi: Vietin messuilla Aliisan kanssa sunnuntaipäivän. Se on jäänyt mieleeni yhtenä syksyn kivoimmista päivistä. Ihmiset tulivat juttelemaan, lapset – jotkut aikuisetkin – askartelivat innoissaan Aliisan kanssa ja vanhemmat jakoivat muistojaan esimerkiksi slämäreistä ja kirjevihoista. Mieleen jäi monta ihanaa keskustelua. Itse opin myös vastaisuuden varalle, millaista ohjelmaa messuständille on hyvä järjestää. Toivottavasti pääsemme vielä uudelleenkin messuilemaan!

Tia: Mahtava kokemus olla mukana Käsityömessuilla. Ensimmäinen messuedustus ja lähden innolla mukaan ensi kerrallakin, jos kutsu käy. Ihmiset olivat ihania ja käsityö yhdistää. Juttu luisti ja Kalenterimanian Facebook-ryhmä sai uusia jäseniä. Ja tietenkin omat ihanat ylläpidon kaverit tekivät kokemuksesta erityisen.

Terveisin Aliisa, Tia ja Suvi