Searching for "burde"

Kalenterimatkani – Tia

Ajaston kalenterit saatu yhteistyössä Ajastolta, Annika Välimäki kalenteri 2024 saatu Ainoalta.

Kalenterimatkani! Se on ollut pitkä ja en ole alussa ajatellut, kuten ei varmasti moni muukaan, että kalenterituunauksen taakse syntyisi tällainen yhteisö kuten Kalenterimania. Asia, jota olen tehnyt itsekseni itselleni, tuokin tänä päivänä näin ison joukon ihmisiä yhteen. Kalenterimanian kautta olenkin löytänyt ihanan joukon ihmisiä, ystäviä, elämääni. (<3)

Mutta niihin kalentereihin ja kalenterimatkaani… piti käydä ihan vakoilemassa, ehkä ensimmäinen postaukseni Kalenterimanian blogissa helmikuussa 2019, aikoihin jolloin Mira jallitti minua ylläpitoon ja onnistui siinä vaja vuosi myöhemmin. Kalenterimafiaan liittyminen antoikin uutta buustia ja näkökulmaa harrastukselle.

Olen aina omistanut kerralla useita luonnos-, suttu-, piirrosvihkoja ja muistikirjoja, mutta en ole koskaan tehnyt bujoa. Ne ovat enemmänkin olleet sisustussuunnitelmia, pukusuunnittelua, to do -listoja (rakastan listoja), ostoslistoja, reseptejä, päiväkirjaa… Näiden alkuvuosien vihkojen rinnalla kulki perinteiset nuoruuskalenterit ysäriltä 2000-luvulle, Demi, Sooda, liittokalenterit ja lukiolaiskalenterit. Peruskoulun jälkeen olen mennyt töihin ja käyttänyt jotain Burden kalenteria. Siitä lähtien Burde lähti kaupasta useimmiten matkaan, mutta jossain välissä RAKASTUIN B6-(ehkä)kokoiseen Mikki- sekä Nalle Puh -kalenteriin, joissa oli päivä per sivu. Silloin kirjoitin kalenteriin kaiken ja siinä oli ihanasti tilaa yhdelle päivälle kirjoittaa, aivan kuin päiväkirjaa. Vuosi oli jotain 2004 plus miinus, olin kauppiksessa ja K-raudassa töissä siihen aikaan. Harmikseni niitä löytyi vain sen pari vuotta ja sitten oli palattava tutun ja turvallisen Burden pariin. Löysin kuvan arkistosta, kuva on vanha ja siksi vähän huono, mutta näette rakkauteni.

Heti Kalenterimanian perustamisen jälkeen, kun löysin tämän aarreaitan ja kaikki uudet kalenterit, innostuin minäkin tilaamaan Happy Plannerin, elettiin 2016, mutta se ei vaan lähtenyt. Tilalle tilasin Webster’s Pagesin Color Crushin (CC) personal-kokoisena ja pinkkinä. Tämä oli useamman vuoden rakkautta ja kulki mukana töissä. CC:n sisälle sopi myös Ajaston Timex-insertit, kun vuosi vaihtui ja CC:n rinnalla kulki vaihtuvasti A5-kokoinen Carpe Diem rengaskalenteri tai Heidi Swappin ja Kaisercraftin kannet. 2019 palasin Burden pariin ja kalenteriksi valikoitui Scribble, mutta kolme vuotta CC:n vaakapäivien kanssa eläneenä pystypäivät tuntuivat vaikeilta. Tässä linkki näiden kalentereiden elämään.

2016 innostuin myös vihkojen ja kansien tekemisestä, niistä syntyi kuin ikään omanlaiseni Traveler’s Notebook (TN). Tein kolme vihkoa ja kontaktimuovilla laminoidut kannet, kun aloitin mittatilausompelijan koulutukseni, muistiinpanojani varten. Tein myöhemmin isommat kannet ja vihon, mutta enää en vasaroisi neulaa, vaan käyttäisin paperipiikkiä reikien tekoon ennen vihkojen sivujen ompelua. Aina oppii!

Elokuussa 2019 rakastuin palavasti Putinki-merkkiseen A6-kokoiseen kierreselkäiseen Muumi-lukuvuosikalenteriin. Kalenteri oli vaakapäivillä ja kuukausien välissä oli tyhjä aukeama ja takana muistiinpanotilaa. Ostin seuraavana vuonna uuden lukuvuodelle 2020/2021. Näiden rinnalla tutustuin kunnolliseen TN:ään, jossa minulla oli suttuvihko, mafiavihko, monthly-ja weekly-vihkot erikseen. Muutaman vuoden se oli aktiivisemmassa käytössä, mutta nyt kansien välissä säilyvät vanhat vihkot. Lisäksi löytyy oma TN sisustamiselle ja puutarhalle.

2020 liittyessäni kalenterimafiaan, eli Kalenterimanian ylläpitoon, olen saanut ilokseni kokea monenlaisia yhteistyökalentereita ja suurin osa niistä on Ajastolta. Joka vuosi yksi Ajaston kalenteri on ollut aktiivikäytössä omakustanteisen rinnalla. Ensimmäisen kerran kuitenkin kolahti kunnolla vasta, kun sain Ajaston Piste 2021/2022 lukuvuosikalenterin. Sen mustavalkoinen sielu puhutteli minua ja se oli saman kokoinen kuin Putingin Muumi-kalenterit olivat olleet, sekä vaakapäivätty. Tämän jälkeen käytössä on ollut Ajasto Doodle, Color A6 ja nyt uutuus Wega Life. Tässä välissä toinen Ajasto-rakkauteni oli kuitenkin Project365 A5-kokoinen rengasplanneri. Project365 viikkosivut muistuttavat rakenteeltaan hieman Happy Plannerin viikkosivuja.

Mitä tämä kalenterimatkani minulle avasi? Sen, että olen aina rakastanut rengasplannereita ja niistä suurimmat rakkauteni ovat olleet Color Crush ja Project365, vaikkakin Projectissa on pystypäivät. Havaitsin siis myös sen, että olen aina suosinut enemmän vaakapäiviä kalentereissani. Toiset kalenterirakkauteni ovat myös selvästi olleet A6-kokoiset vaakapäiväiset kierrekalenterit kuten Muumi ja Piste. Olenkin himoinnut pitkästä aikaa Putingin Muumi-kalenterin ostoa. Lisäksi on hauska todeta, että tuunaus lähtee edelleen ihan samoista asioista liikkeelle kuin ennen, meinaan washista. Mikä väri ja washiteippi minua puhuttelee, sitten vasta tarrat ja sitten kaikki muu, ja edelleen boxit tarroina tai leimoina ovat lähellä sydäntäni.

Se mitä haluaisin vielä kalenterimatkaltani, että kaivaisin useammin Art journal-vihkoni esiin ja uppoutuisin luovuuden omaan tilaan. Perhe-elämä ja neljän ihmisen harrastukset on välillä vaikea sovittaa yhteen, eikä virtaa riitä enää omiin juttuihin, mutta jos vuosi 2024 olisi sen saralla tuotteliaampi. Viimeisessä kuvassa näkyy vuoden 2024 kalenteriparivaljakkoni, Ajasto Wega life ja Annika Välimäen kalenteri 2024. Kaikkea kanssa, postauksesta tuli pitkä, apua! Linkeistä löytyy tosiaan muutama vanha kalenterikertomus ja tästä linkistä löydät muiden mafiosoiden kalenterimatkakertomukset.

Kalenterimatkani – Katja

Mukavaa marraskuista torstaita ja tervetuloa kanssani kurkistelemaan minun vanhoihin kalentereihin. Muun ylläpidon kalenteri taipaleita on luettavissa täältä.

Minun ensimmäinen kalenteri oli itse tehty, niin kuin valtaosa myöhemmistäkin. Se oli kolmannella luokalla ja se oli Karvinen-muistikirja ruutupapereilla. Alkuun kalenteriin merkitsin harrastuksista piinaavan tarkkoja yksityiskohtia mitä olin tehnyt, oppinut ja missä epäonnistunut, kavereista ja kirjoista. Piirtelin myös pieniä kuulakärkikynä piirroksia sivuille. Ne oli enemmänkin päiväkirja-kalenteri yhdistelmiä ja omalla tavallaan hyvin samanlaisia mitä teen vielä nykyäänkin.

Näiden jälkeen oli tietysti kaikki siistit lehtien mukana tulleet teini kalenterit. Minulla oli myös pitkä taival Ajaston kalentereiden kanssa. Nyt täytyy sanoa, että en muista mikä kalenteri oli nimeltään, mutta muistutti kovasti nykyistä Unika kalenteria. Paitsi, että tyhjä sivu oli oikealla puolella. Se oli täydellinen koska sinne mahtui baarien keikkakalenterit, pääsyliput ja sekalaiset muisto lappuset. Saatoit huomata kuvien puuttumisen, se johtuu ensimmäisten kohdalla teini angstista ja tulitikuista. Näiden myöhempien kohdalla kellarin vesivahingosta, josta olen erittäin surullinen. Haluaisin niin mielelläni lukea näitä muistoja.

Nämä ovat ensimmäiset tallessa olevat kalenterit mitä löysin. Vasemmanpuoleisen Burden kannen on piirtänyt pikkusiskoni. Pitkään tein kalenteriin tässä välissä vain pakolliset merkinnät työt, koulut, lääkärit ja ne ei sisällöltään ole siksi mielenkiintoisia.

Kaikki muuttui 2017, kun huomasin kaipaavani piirtämistä, mitä en ollut vuosiin tehnyt jotain yksittäisiä töitä lukuun ottamatta. Tästä lähti idea minun itse kasattuun kalenteriin. Kasasin sen erilaisista papereista ja muovitaskuista. Tein osan sivuista koristelemalla ja osan piirtämällä, siellä on neulekuvioita, pelejä, muistoja. Se on todella sekava ja ihana. Se on sellainen luova kaaos elokuusta 2017- marraskuuhun 2018. Joululomalla 2017 siskopuoli katseli, kun piirsin ja kysyi teenkö bujoa? Sana, jota en ollut koskaan kuullutkaan. Niinpä hän lisäsi minut Kalenterimaniaan ja siitähän tämä vasta kunnolla alkoi.

Kun aloitin seuraavaan itse kasatun ”bujon”, niin halusin keskittyä enemmän piirtämiseen. Mikä onnistui hyvin ja teinkin tätä hyvin rennolla otteella. Sillä erolla, että otin tähän rinnalle 2019 myös Traveler´s notebookin niin, että pystyin keskittämään koristelut ja menot siihen ja saisin tehdä näin bujoa omassa tahdissaan, eli täytin sivuja jälkikäteen.

Seuraavaksi ostin ensimmäisen valmiin pistesivuisen muistikirja mustilla sivuilla. Tämä oli Archer & Oliven blackoutbook. Tämä onkin vaatimattomasti sanottuna minun korona-ajan mestariteos ja sellainen mitä haluaisin minun taidepäiväkirja -bujon olevan. Keskitin siihen vain päiväkirjamaisen kerronnan piirrosten lisäksi.

Tällä hetkellä minun kokoonpano on hyvin samankaltainen, mutta pienempi. Siirryin A6 TNn jo edellisen kalenterin kanssa ja se on kokona täydellinen. Sisältö on jo pitkään pysynyt samana, kalenterina mujin päiväämätön, commonplace book ja käsityö vihko. Työt pidän täysin digitaalisessa kalenterissa. Näin on löytynyt hyvä tasapaino. Voin koristella kalenteria pienimuotoisesti ja pitää muut harrastukset omissa kansissa, kuten epämääräiset paperit ja hedelmätarrat commonplace bookissa.

Mites se ”bujo” sitten. No koska viimeiset kaksi on kokeneet kummatkin ikävän kohtaamisen vesipullon kanssa laukussa, on mukana kulkenut päiväkirjavihko niiden sijaan. Nyt olisi tarkoitus palata pienemmän bujon pariin ainakin jossain muodossa, ehkä hieman rennommassa. Se jää nähtäväksi ryhmän puolella.

Katja