Avainsana: kalenterimafian postaus

Tuunaa tyhjästä – Katsaus kuluneeseen vuoteen

Tuunaa tyhjästä oli vuonna 2022 kerran kuukaudessa keskiviikkoisin 101 vinkkipalstalla ilmestynyt postaussarja, jossa kokeilin askarrella asioita arkisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja niin myös näiden tyhjän tuunauksienkin on aika päättyä pieneen pohdintaan ja kuluneen vuoden yhteenvetoon.

Tammikuussa tein ihka ensimmäisen Tuunaa tyhjästä postaukseni. Muistan inspiroituneeni alkaneesta uudesta vuodesta ja eri vuodenajoista. Olin myös päättänyt tehdä jotain tuosta päiväkotien ja koulujen kestoaskartelumateriaalisuosikista eli vessapaperirullasta. Leikkasin, liimasin, piirsin ja kirjoitin minikalenterin vessapaperirullista.

Helmikuussa tartuin hieman haasteellisempaan tuunaukseen, kun värkkäsin traveler’s notebook kannet kahvipaketista. Tämä idea oli pyörinyt mielessäni jo hetken, mutta postaussarjan myötä ei voinut olla mitään muuta mahdollisuutta kuin tarttua tuumasta toimeen ja toteuttaa tuo visio.

Maaliskuussa pysyin vielä erilaisten juomapakkauksien maailmassa, kun sidoin ihan muutamalla pistolla vihkon teepakkauksesta. Tämä oli yksinkertaisuudessaan kiva ja nopea tuunaus tehdä, kun materiaalivarastoista löytyi helposti sopivat kannet ja sivut vihkojen toteutukseen.

Huhtikuussa tartuin virkkuukoukkuun ja erilaisista neule- ja virkkaustöistä yli jääneisiin jämälankoihin. Virkkasin penaalin jämälangoista, josta tuli kevään värikäs ilopilleri.

Toukokuussa toteutin itselleni hyvinkin tarpeellisen säilytystaskun tapetista. A4-kokoa suurempaan säilytystaskuun saan laitettua järjestykseen ja talteen erilaisia papereita niitä yhtään taittamatta.

Kesäkuussa tein toisesta päiväkotien ja koulujen kestoaskartelumateriaalisuosikista eli maitopurkista säilytyslaatikon esimerkiksi kynille. Tässä tuunauksessa hyödynsin myös sanomalehteä repimällä siitä paloja ja päällystämällä maitopurkki lehden palasilla vesiliimaseoksella.

Heinäkuussa halusin käyttää metallia kierrätysaskartelussani, joten tein kalenterikorun metallitölkin kannesta. Metalli oli hankala materiaali työstettäväksi, kun en omista metallin muokkaamiseen sopivia laitteita ja välineitä. Onneksi maalit pelastivat haasteellisessakin tilanteessa.

Elokuun tuunauksessa uppouduin lempimateriaalini pariin ja sommittelin lukujärjestyskehyksen lehtileikkeistä. Pidin tämän tekemisestä todella paljon, koska koen, että paperi ja pahvi ovat niitä minun materiaalejani.

Syyskuussa minua kiinnosti kovasti tuunata jotain muovista, joten päädyin tekemään shakerin muovikansista. Oli hauskaa, mutta haasteellistakin ratkaista miten muovikannen sai kunnolla kiinnitettyä pahvikehykseen.

Lokakuussa halusin hyödyntää vanhaa vaatetta tuunauksessani, joten päädyin ompelemaan rullattavan penaalin siitä. Tämä penaali vaati hieman enemmän suunnittelua ja esivalmisteluja, mutta hyvin etukäteen mittailtuna ja mietittynä se valmistuikin hetkessä.

Marraskuussa tuunausideat alkoivat olla lopussa, joten päädyin tekemään hyvin helpon ja yksinkertaisen säilytysrasian tulitikkuaskista. Välillä ei vain tarvitse tehdä monimutkaista toteutusta, jotta se täyttää tarkoituksensa. Tulitikkuaskista tuli näppärä ja kivan näköinen säilytysrasia muutamalla teippikierroksella.

Tuunaa tyhjästä postaussarja on opettanut minulle paljon, ennen kaikkea katsomaan erilaisia materiaaleja uusin silmin ja täysin toisenlaisesta näkökulmasta. Olen oppinut kokeilemaan tuunauksia monipuolisesti, ennakkoluulottomasti ja materiaalilähtöisestikin. Välillä prosessi on mennyt täysin toisin päin eli ensin onkin ollut idea ja vasta sen jälkeen materiaali, joka on soveltunut kokeiltavaksi. Kokonaisuudessaan tyhjän tuunaus seikkailu on ollut ikimuistoinen ja unohtumaton matka.

Mikä kuluneen vuoden tyhjän tuunauksista on ollut sinun ehdoton suosikkisi? Olisi kiva kuulla mielipiteesi ryhmän puolella.

Terkuin Aliisa

Lauran Art Journal matka – katsaus kuluneeseen vuoteen

Postauksessa näkyvä muistikirja on saatu Vihkokaupalta.

Siitä on jo yli vuosi, kun sain käsiini Dingbats Pro -muistikirjan, josta oli tarkoitus tulla ihka ensimmäinen art journalini! Sitä ennen olin vain katsellut muiden upeita tekeleitä, mutta se rohkeus hypätä syvään päähän ja kokeilemaan, oli liian suuri. Ja jos sinulla on samanlaisia ajatuksia, että art journal kiinnostaisi, mutta luulet, ettet osaa, niin kyllä sinä osaat. Jokainen osaa ja jokainen tekee tätä omalla tyylillään, oli se tyyli mitä tahansa. Tämä postaus on sinun merkkisi tarttua härkää sarvista ja aloittaa art journal.

Palatakseni kuitenkin omaan tekemiseeni: tämä matka on ollut sekä onnistumisia että epäonnistumisia täynnä. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja se toimii myös tähän harrastukseen täydellisesti. Olen hakenut omaa tyyliäni tehdä tässä nyt yli vuoden ajan, enkä vieläkään osaa sanoa tarkalleen, mikä on minulle ominaisin tapa tehdä art journalia. Olen tykästynyt kovasti mixed median maailmaan ja nautin siitä, kun pääsen kokeilemaan uusia tekniikoita. Sosiaalisesta mediasta saa niin paljon uutta inspiraatiota ja tekniikkavinkkejä, että tuntuu vuorokaudesta aika loppuvan. Niiden inspiroimana olenkin muutaman työn tehnytkin, esimerkiksi tämän musteläiskä- ja tämän gellityön.

Ryhmän haasteet ovat tuoneet paljon apuja silloin, kun oma inspiraationi on ollut hakusessa tai kaivannut hieman tukea. Haasteissa on se ihana puoli, että ne eivät kuitenkaan liikaa ohjaa tekemistä, toimivat enemmänkin vain tukena inspiraatiolle. Haaste on tässä kuluneiden vuosien aikana myös muuttanut muotoaan ja saanut uusia vetäjiä, mutta yhtä lailla niitä voi onneksi tehdä juuri silloin kuin itselle sopii: hakusanaksi kun kirjoittaa ryhmän puolelle ”art journal haaste”, löytää vaikka ja mitä! Toteutinkin yhden vanhemman haasteen yhdessä art journal postauksessani.

Tähän postaukseen olen koonnut vain muutamia töitä, joista pidän itse erityisen paljon. Niitä on lisää, toki joukossa on (kuten jo aiemmin ylhäällä mainitsin) myös niitä epäonnistuneita teoksia. Olen kuitenkin yrittänyt päästää irti omasta täydellisyydentavoittelustani ja olen kaikesta huolimatta postaillut ryhmään kuvia myös niistä sivuista, mitkä eivät ole itseäni miellyttäneet. Usein olen sen myös kuvan kommentissa maininnut. Hauska juttu onkin, että usein itse onkin se suurin kriitikko. Muut eivät näe niitä pieniä virheitä, mitä olet tehnyt. Muut eivät näe, ainakaan samalla tavalla, minkä takia koko työ on mielestäsi huono tai epäonnistunut.

Olen tämän kuluneen vuoden aikana oppinut käyttämään art journalia myös tapana purkaa tuntemuksia, niin hyviä kuin pahojakin. Taide on omalla tavallaan muuttunut hieman tuntemattomasta asiasta terapiaksi. On todella rentouttavaa vain levittää värejä paperille ilman kummempaa tarkoitusta. Usein näistä tulee hienoja taustoja tuleville töille, joskus ne saavat vain muutaman tekstitarran ja työ on valmis. Art journalin tekemisessä ei ole sääntöjä.

Muistikirja ei ole päässyt näin vuodessa vielä täyteen, mutta kovasti on saanut kaikesta huolimatta täytettä. Tekemistäni hidasti hetkellisesti #the100dayproject, jonka sain marraskuun alussa valmiiksi, mutta toisaalta se herätteli luovuuttani ihan eri tavalla henkiin. Innostuin minikokoisista jutuista ja kollaaseista, mutta en näe sen missään nimessä poissulkevan nyt sytytettyä paloa artteilua kohtaan. Minulla odottaakin kaapissa jo seuraava muistikirja, jahka tämä Dingbats täyttyy.

Ja vielä näin jälkikäteen haluan kiittää isosti Vihkokauppaa ja Sandya, tämä toi minulle ihan uuden ulottuvuuden tekemiseen. Ja Miraa, koska ”pakotit” minut hyppäämään ulos mukavuusalueeltani. Jos et ole vielä tutustunut art journal matkaani aiemmin, niin postaussarjan kaikki osat pääset lukemaan täältä. Vaikka tämä onkin Lauran art journal matkan viimeinen osa, matkani on oikeasti vasta aluillaan. Ihanaa loppuviikkoa!

– Laura S.